Aamun lehdet

Lehdet kirjoittavat ruotsalaisesta puhetaidosta ja vasemmistoliiton korpitaipaleesta.

Kotimaa
sanomalehdessä näkyviä sitaatteja

Victoria säteili valloittavasti, mutta hääjuhlien kirkkaimmat tähdet olivat silti Daniel ja Olle Westling, kirjoittaa Iltalehti (siirryt toiseen palveluun) . "Molemmat osasivat puhua kuninkaallisen loiston keskellä persoonallisesti, sydämellisesti ja jopa hauskasti.”

Iltalehden mukaan vastaavaa voi kokea myös tavallisissa riikinruotsalaisissa tai suomenruotsalaisissa perhejuhlissa. ”Moni suomenkielinen tyytyy sen sijaan yrmyttämään ja korkeintaan murahtaa lähimmilleen muutaman muodollisen sanan.”

Kaikilla kansoilla on ominaispiirteensä eikä suomalaisista tule yrittääkään tehdä ruotsalaisia, lehti myöntää, mutta ottaisi silti mieluusti mallia siitäkin häissä nähdystä tavasta että avioparit eivät istu vierekkäin. ”Eivätkö puolisot ehdi Suomessa keskustella keskenään kotona”, lehti kummastelee.

Ilta-Sanomat arvioi rakkaudentäyteisten juhlien tuoneen monarkialle määräämättömän pitkän lisäajan. Nyt ruotsalaiset alkavat odotella vauvauutisia, ”eikä tällaisessa saumassa olisi tyylikästä alustaa keskustelua perustuslaillisen monarkian tarkoituksenmukaisuudesta".

Tavoite Ruotsin valtionmuodon muuttamisesta tasavallaksi on kirjattu monen puolueen puolueohjelmaan, mutta puolueet eivät ole juuri kantaansa toitottaneet ja nyt niillä on siihen entistä vähemmän halua. Etenkin kun puolueille ei ole varsinaista haittaa kruunupäistä, joilla on lähinnä näyttäytymisvalta. Victorian persoona ja hänen osoittamansa valmiudet edesauttavat nekin sitä, että monarkian suosion lasku luultavasti pysähtyy.

Vasemmistoliiton suunta hukassa

Täällä tasavallassa kokoontuivat viikonloppuna vasemmistoliittolaiset ja kaikki meni Kalevan (siirryt toiseen palveluun) sanoin käsikirjoituksen mukaan. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki jatkaa ja muukin oli ”tuttua vasemmistoliittoa: ensi viikolla aloittava Mari Kiviniemen hallitus on heti kättelyssä epäkelpo, valtionyhtiöt on otettava tiukempaan liekaan, ei ydinvoimaa ja stoppi yltiöliberalistiselle talouspolitiikalle”.

Kalevasta vasemmiston viesti kuulostaa samalta kuin perussuomalaisten ja lehti ihmetteleekin, miksi perussuomalaisten kannatus kasvaa ja vasemmiston hiipuu. Lehti itse aprikoi, ettei puolue ole vieläkään toipunut sosialismin haaksirikosta.

”Puolue on hakenut suuntaansa ja paikkaansa, mutta löytämättä on jäänyt”, tylyttää myös Savon Sanomat (siirryt toiseen palveluun) . Sen mukaan puolueen ongelma on jatkuva kiista vanhaan takertuneiden ja uudistajien välillä. Edellisen puheenjohtajan Claes Anderssonin pragmaattinen linja antoi puolueelle tekohengitystä, mutta ei estänyt kannatuksen laskua. Arhinmäen punavihreä linja taas on jäänyt käytännössä epämääräiseksi.

”Puolue esimerkiksi vastustaa ydinvoimaa vain virallisesti. Ammattiyhdistysaktiivien toimintaa puoluekokouksissa hyväksytyt ohjelmat ja otetut kannat eivät hetkauta mihinkään.”

Karzai kosiskelee kyseenalaisia liittolaisia

Afganistania vuodesta 2001 johtaneen presidentti Hamid Karzain laskelmat arveluttavat läntä – tästä aiheesta kirjoittaa Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) . ”Karzai ei usko liittouman kykyyn kukistaa Taleban ja pelkää lännen jättävän hänet ennen pitkää yksin. Tulevaisuutensa turvaamiseksi Karzai näyttää leikkivän ajatuksella etsiä uusia liittolaisia sekä kapinallisten riveistä että naapurivaltio Pakistanista.”

Yhdysvallat pelkää nyt, että Karzai suostuu kyseenalaisiin kompromisseihin Taleban-johtajien kanssa, ja mikäli Pakistanin johtajat uskovat talebanien pääsevän mukaan maan hallitukseen, ei Pakistanilla ole motivaatiota juuria Taleban-linnakkeita omalta maaperältään, Helsingin Sanomat päättelee. Washingtonin huolta kasvatti entisestään se, että Karzai erotti hiljattain kaksi keskeistä turvallisuusviranomaista, jotka olivat suhtautuneet viileästi presidentin ajatuksiin uusista liittolaisista.

Lähteet: YLE Uutiset