Pankakoskelaiset saivat tuta työläispaikkakunnan maineen

Lieksan Pankakoski on Pohjois-Karjalassa kenties puhdasverisin teollisuuspaikkakunta. Sen sydän oli pitkään työväentalo, jonka paikallinen työväenyhdistys osti kokoontumistilakseen liki sata vuotta sitten.

Pankakoski, Lieksa
Pankakosken työväentalo.
YLE / Veli-Pekka Hämäläinen

Pankakosken työväenyhdistys kokoontui alkuaikoinaan tehtaan tiloihin. Varsin pian se joutui kuitenkin etsimään uusia tiloja, kun työväentoiminta ajautui ristiriitoihin tehtaanjohdon kanssa.

- Toiminta alkoi suuntautua työläisten olojen parantamiseksi ja siten tavallaan tehtaan johtoa vastaan, kertoo Pankakosken työväenaatteen historiasta kertovan Aatteen kuohuissa -teoksen kirjoittaja Tarja Ignatius.

Työväenyhdistyksen kokoontumistilasta tuli monelle pankakoskelaiselle kuin toinen koti - ajanvieton, omaehtoisen kulttuuritoiminnan ja liikunnan paikka.

Pankakoskella oli sisällissodan jälkeen vallalla sosialidemokraattinen liike eikä kommunismi. Tästä huolimatta työläispaikkakunnan maihe aiheutti pankakoskelaisille harmia oikeistoradikalismin vuosina.

Vuonna 1930 Pielisjärven sosialidemokraattiset valtuutetut saivat lapuanliikkeen edustajilta uhkauskirjeen, joka päättyi sanoihin: "Lyhyt matka rajalle, P.S. jos on siellä parempi".

Silmätikkuna oli erityisesti paikkakunnan kunnalliselämän voimahahmo Kaarlo Törnqvist, joka on Aatteen kuohuissa -teoksen mukaan kertonut joutuneensa piilottelemaan muiluttajilta heinäladossa.

Ketään pankakoskelaista ei kuitenkaan kyyditetty itärajalle. Näkyvimmäksi oikeistoradikalistien tempaukseksi jäi Suomen lipun pystyttäminen väkisin työväentalon katolle.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala / Veli-Pekka Hämäläinen