1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. veturit

Leena on pieni, hidas ja tehoton

Leena on löytänyt oman kolonsa Suomen Rautatiemuseon museohallissa. Aika ajoin se saattaa herätä eloon; Jokioisissa kunnostettu VR:n vanhin toimiva höyryveturi Vk4 numero 68 ajaa valituissa tapahtumissa.

Veturi numero 68 paikallaan Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä Kuva: YLE / Markku Karvonen

Leena kertoo minkiöläisestä höyryveturiosaamisesta, sen kunnostus valmistui vuoden 2009 aikana Jokioisten Museorautatien korjaushallissa. Ja mestarina oli taas kerran jokioislainen Juha-Pekka Viitanen.

- Koeajo oli todella jännittävä. Tämä oli ensimmäinen leveäraiteinen veturi, jonka me kapearaiteisen hallissa kunnostimme. Emme päässeet koeajamaan sitä ennen Hyvinkään esittely- ja luovutustapahtumaa ollenkaan. Säädöt oli tehty ihan mittojen mukaan asentamalla. Kun veturi sitten kävi nätisti, oli pakko todeta, että elämä ei pelkkää juhlaa. Joskus se on myös ruusuilla tanssimista, sanoo Juha-Pekka Viitanen.

Työura linnakkeelta konepajalle

Veturi valmistui vuonna 1910 Borsigin tehtaalla Saksassa. Historia on kunnostajan mukaan värikäs; se on tehnyt töitä Inon linnakkeella I maailmansodan aikana, palvellut Pietarsaaren Selluloosa Oy:llä, ostettu Valtionrautateille 1945 ja jäänyt eläkkeelle Kuopion konepajalta vuonna 1967. Tämän tyypin vetureita ei Suomessa ole ollut kuin kaksi kappaletta.

- Tämä oli todella mieluisa työ. Veturia oli säilytetty Kuopiossa katon alla, joten se oli säilynyt hyvin. Ulkotöitä ei tarvinnut paljonkaan tehdä, vaan saimme keskittyä laittamaan tekniikan kuntoon. Sen sai lisäksi tehdä ihan tilaus- ja palkkatyönä, sanoo veturiin tyytyväinen Viitanen.

Puuttuvat osat valmistuivat omalla pajalla. Kooltaan veturi ei juuri poikennut kapearaiteisista, joita Jokioisissa on totuttu kunnostamaan. Kun museorautatien veturit painavat 25-30 tonnia, kevytjalkainen ja 2-akselinen Leena painaa vain 16 tonnia.

Märkää höyryä

Vk4 on tyypiltään vanha märkähöyryveturi, jossa höyry menee kattilasta suoraan sylinterille. Uudemmissa tyypeissä kone sai lisää puhtia kierrättämällä höyry tulistimen kautta. Siksi märkähöyrykoneet ovat heikkotehoisempia ja epätaloudellisempia kuin uudemmat tulistinhöyrykoneet.

Leena on ollut veturina hidas ja pienitehoinen. Siksi sitä on käytetty lähinnä kevyissä vaihtotöissä, Kuopiossa viemässä vaunuja huoltoon. Huippunopeus on vaatimaton 25 km/tunnissa. Rautatiemuseo varasi sen itselleen samana vuonna kun se jäi pois käytöstä.

Numero 68 kertoo Leenan järjestysnumeron Valtionrautateiden höyryveturihankinnoissa, Vk4 taas tarkoittaa, että se on kevyen vaihtoveturisarjan neljäs tyyppi. Leena on maan vanhin leveäraiteisilla radoilla liikkunut veturi. Ikäsarjassa sen peittoavat kaksi Jokioisissa museoradalla liikkuvaa kapearaiteista, Jokioisten numerot 1 ja 6.