Niitty on perhosen ja kukan koti

Niityt hävisivät kun karjatalouskin hävisi. Muutos on ollut raju sadan viime vuoden aikana. Moni harvinainen hyönteinen ja kukka kaipaa ihmiskäden hoitamaa niittyä. Uusia niittyjä kuitenkin syntyy. Yksi ihmisen hoitama niitty löytyy Vuohenojalta Tampereelta.

luonto
Tanja Siippainen Vuohenojan niityllä
YLE / Mauri Tikkamäki

Oliivineilikkayökkönen tai ahdeyökkönen - mitä ihmeitä ne ovat? Perhosia, joita juuri saatoit ihailla tietämättä niiden nimeä tai kotia. Miten perhonen voikaan lentää noilla isoilla siivenläystäkkeillä? Ajatus tuntuu mahdottomalta mutta aina kun sellaisen näkee niin silmä ja sydän lepää.

Nämä yökköset viihtyvät siellä missä niiden toukilla on sopivaa ravintoa. Ehkä juuri huopakeltano, mäkitervakko tai joku muu värikäs kasvi on elämän edellytys hennolle siipiniekalle.

- Niityt ovat monen uhanalaisen lajin koti. Parhaiten niitty syntyy niukkaravinteiselle ja valoisalle paikalle, sanoo perinnemaisematalkoita vetävä Tanja Siippainen.

Siippainen on polvillaan Vuohenojalla rautatien ja Iidesjärven välisellä kaistaleella. Sinne on talkoovoimin perustettu niitty, jossa värien skaala ulottuu keltaisesta violetin kautta koiranputken valkoiseen.

Valloittajakasvit syytä poistaa

- Koiranputki on valloittajakasvi, joka tukahduttaa matalammat kasvit. Siksi se on välillä niitettävä ja niitetty kasvi on vietävä pois, ettei se rehevöitä maata. Vielä parempi, jos koiranputki niitetään ennen kuin se ehtii siementää, sanoo Siippainen – perinnemaisemahankeen koordinaattori, pitäen kädessään mäkitervakkoa sitä kuitenkaan maasta irti ottamatta.

- Jos niityn kasveista haluaa kerätä kimpun, on se parasta tehdä teitten varsilta eikä juuri tältä talkoovoimin hoidetulta alueelta, sanoo hän.

Alueen reunalle saatiin viime kesänä kyltti, joka kertoo niitystä.

Niitty omalle pihalle

Niityn voi perustaa vaikka omalle pihalle. Alueen ei tarvitse olla suuren suuri, muutama neliökin riittää. Jos maaperä on liian ravinteikasta, sitä voi köyhdyttää sekoittamalla maahan hiekkaa. Kasveja voi kylvää siemenistä, neuvoo Siippainen.

- Perustamisen jälkeen niittyä ei tarvitse hoitaa niin ahkerasti kuin pihanurmea.

Monimuotoisuutta luonnossa voi edistää myös osallistumalla perinnetalkoisiin. Vuohenojalla seuraavat hoitotalkoot järjestää Suomen luonnonsuojeluliitto ja ne pidetään elokuussa. Talkoot ovat osa VR:n tukemaa perinnemaisemien hoitohanketta.

Lähteet: YLE Tampere / Mauri Tikkamäki