Lintujen suomalaisnimet perustuvat usein ääntelyyn

Suomessa lähes puolet lintujen nimistä on saanut nimensä äänen perusteella. Euroopan muihin kieliin verrattuna suomenkieliset lintujen nimet kuvaavat useammin juuri ääntelyä.

kulttuuri
Härkälintu pesällään kaislikossa.
Härkälinnun ääntely muistuttaa härän mylvintää.Pentti Kallinen / YLE

Suomen kielessä on anglosaksisiin kieliin verrattuna paljon onomatopoeettisia linnun nimiä, kertoo ornitologi ja biologi Lasse J. Laine. Esimerkiksi kuikka, kuovi, liro ja tylli ovat suoraan saaneet nimensä siitä, miten ne ääntelevät.

- Nimien taustalla on myös metaforia, kuten esimerkiksi härkälintu, joka kuvaa sitä, miten lintu mylvii kuin härkä. Uikkuihin kuuluvan linnun nimi voisi olla myös vaikkapa parku-uikku, mutta nyt se on härkälintu, Laine kertoo.

Käki ja korppi on ympäri maailmaa nimetty äänensä mukaan

Kielitieteilijä Annu Marttila on tutkinut väitöskirjaansa varten lähes kolmea sataa eri kieltä. Hän toteaa, että erityisesti käen ja korpin nimitykset ovat onomatopoeettisia lähes kaikissa kielissä. Molempien nimitys oli 90-prosenttisesti onomatopoeettinen.

- Käki on tietenkin sellainen lintu, että sen ulkonäkö ei ole yhtä mieleenpainuva kuin sen ääni. Tämä oli aivan odotettu tulos, mutta sitä ei vain aikaisemmin ollut tutkittu, Marttila toteaa.

Käki ja korppi ovat saduissa ja myyteissä usein esiintyviä lintuja, joita on erityisesti tarkkailtu. Marttilan mukaan etenkin korpin raakuntaa on havainnoitu tarkoin, sillä maailmanlaajuisesti se on nähty pahan viestin tuojana.

- Korpin ääntely tai ilmestyminen pihapiiriin on usein myös yhdistetty kuolemaan, kertoo Marttila.

Vihreäkerttu muuttui sirittäjäksi

Lasse J. Laine kertoo, että onomatopoeettisuus elää myös monissa kansanomaisissa ja vanhoissa nimissä kuten vaikkapa kaulushaikaran nimessä, joka itämurteissa on ollut uuhka.

Vaikka kotimaisten lintujen nimet ovatkin vakiintuneet, on nimiä vielä viime vuosisadalla muutettu, jotta niiden nimi kuvaisi paremmin niiden ääntä.

- Viimeksi 1950-luvulla muutettiin vihreäkertun nimi sirittäjäksi. Sen ääntä kuvaava nimi onkin paljon parempi, Laine toteaa.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset/ Jenni Stammeier