Aivojen sähkökäyrät muuttuvat tietokoneen avulla musiikiksi

Helsingissä toimiva aivomusiikkilaboratoriossa yleisö pääsee muusikoiden kanssa improvisoimaan aivomusiikkia. Aivojen sähköimpulssien ja muusikoiden yhteistyöstä syntyy aivomusiikkikaraokea.

kulttuuri
Mies aivokäyrät musiikiksi muuttavassa laitteessa
TEAK

Aivomusiikki ei ole uusi ilmiö, ensimmäiset kokeilut tehtiin jo 1960-luvulla Amerikassa. Ensimmäinen aivomusiikkiteos oli Lucierin ”Music for Solo performer”, kertoo esitystaiteilija ja musiikkiteoreetikko Marko Alastalo.

- Ihmisen alfa-aaltoja vahvistettiin niin paljon että muodostui voimakasta värähtelyä. Tällöin kaiuttimien lähelle sijoitetut erilaiset lyömäsoittimet alkoivat värähdellä, sanoo Alastalo.

Helsingin aivomusiikkilaboratoriossa aivomusiikkia syntyy yleisön edustajan aivosähkökäyrästä. Otsalle kiinnitetyt elektrodit välittävät aivojen sähköimpulssit tietokoneelle, joka muuttaa ne ääniksi.

Yksinkertainen mittauslaitteisto mittaa erilaisia aallonpituuksia. Alfa-aallot korostuvat rauhallisessa mielentilassa ja beeta-aallot puolestaan aktiivisessa mielentilassa.

Kasvonilmeet vaikuttavat ääniin

Ihminen pystyy itse vaikuttamaan siihen miltä aivomusiikki kuulostaa. Esimerkiksi silmänliikkeillä ja kasvoja vääntelemällä musiikki muuttuu. Aivojen sähköimpulssien erilaiset taajuuskaistat luovat erilaisia ääniä.

- Aivomusiikki muodostuu tietyistä alfa- ja beeta-aaltojen taajuuskaistoista, joiden päälle rakennetaan harmonioita, sanoo Marko Alastalo

Karaokea aivomusiikkilaboratoriossa syntyy kun esimerkiksi saksofonisti ja huilisti jatkavat aivosähkökäyrien tuottamaa musiikkia.

Aivomusiikki tekee tiedettä helppotajuisemmaksi

Taiteellis-tieteellisen aivomusiikkiprojektin tekijöillä on monenlaisia unelmia aivomusiikkilaboratorion tulevaisuuden suhteen.

- Meillä on toistaiseksi ollut mahdollisuus mitata ainoastaan yhden katsojan aivosähköä kerrallaan, mutta tulevaisuudessa olisi hauska laajentaa vaikka aivoduettoihin, visioi Marko Alastalo.

Koneoppimisen ja matemaattisen tilastotieteen tutkija Miika Pihlaja kokee aivomusiikkilaboratorion työn ja karaoke-sessiot monella tavalla hyödyllisiksi.

- Aivomusiikki tekee tiedettä tutuksi taiteen avulla. Aivosähkönmittauksesta tulee ymmärrettävää, kun sitä esitetään musiikin kautta, sanoo Pihlaja.

Aivomusiikkikaraokea pääsee kokemaan tällä viikolla Helsingin Hakaniemessä.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Lisa Enckell