Karjalainen identiteetti elää vahvana

Vanhat stereotypiat karjalaisesta luonteesta ovat säilyneet tähän päivään saakka. Karjalaisia ominaisuuksia vaalitaan sadoissa seuroissa ympäri Suomen.

karjalaiset
Karjala-lehti
Valtakunnallinen Karjala-lehti ylläpitää karjalaista kulttuuria.YLE Etelä-Karjala

"Karjalainen on solakkavartaloinen ja pitempi. Silmät ovat tummemmat, tukka tavallisesti ruskea ja kihara. Luonteeltaan karjalainen on reipas, puhelias ja toimelias. Hänellä ei kuitenkaan ole Hämäläisen sitkeyttä töissä. Se näkyy varsinkin siinä, että hänellä ei ole maanviljelyyn niin suurta halua kuin Hämäläisellä. Sen sijaan hän tekee mielellään kauppaa. Karjalainen rakastaa laulua ja soittoa."

Edellinen määritelmä on maantiedon oppikirjasta vuodelta 1929. Vanhat stereotypiat perustuivat maaseutuyhteiskuntaan, jolloin ihmiset eivät liikkuneet tai muuttaneet paljon. Karjalaisuus herättää kuitenkin vielä yli 80 vuotta myöhemminkin vahvoja mielikuvia. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Timo Puttonen pitää karjalaisten identiteettiä vahvana tälläkin hetkellä.

- Karjalaisuus on voimissaan, vaikka Suomen kansa onkin autuaasti sekoittunut. Uskaltaisin sanoa, että Suomen heimoista vahvimmat ovat karjalaiset ja pohjalaiset. Niistä ollaan aidosti ylpeitä.

Salakarjalainen Kouvolasta

Timo Puttosen sukujuuret ovat Terijoella. Hän vietti lapsuutensa evakoille rakennetussa Kouvolan karjalaiskylässä, jonka asukkaat olivat siirtolaisia.

- Kylän keskus oli kauppa, johon kylän rouvat kokoontuivat. Kuulin heidän puhettaan, ja muistan hyvin sen karjalaisen tunnelman. Eräs rouva sanoi melkein joka päivä saman lauseen: "Mie näin viime yönä semmosta unta, että myö saatiin Viipuri takaisin."

Puttonen aloitti työnsä Etelä-Karjalassa vuonna 1992, ja huomasi heti selvän eron kymenlaaksolaisuuden ja karjalaisuuden välillä. Ihmisten murre ja ääretön puheliaisuus ja uteliaisuus pistivät silmään.

- Ihmiset olivat niin uteliaita, että kouvolalaisen mielestä oikea vastaus olisi ollut: mitä se asia sinulle oikeastaan kuuluu?

Puttonen ei kuitenkaan pidä karjalaista kulttuuria tunkeilevana.

- Siihen tottuu. Eivät nämä ihmiset pahaa tarkoita, he vain ovat sellaisia. Karjalaisuus on kova juttu.

Mielikuvat positiivisia

Puttonen kertoo, että muutama vuosi sitten tehtiin mielikuvakartoitus eteläkarjalaisesta luonteesta. Esille nousivat nimenomaan eloisuus, iloisuus, ystävällisyys ja puheliaisuus.

-Muut tunnistavat ominaisuudet, mutta sen keskellä eläessä piirteitä ei huomaa. Kyllähän nykypäivänä Lappeenranta, Saimaa ja Imatra herättävät myönteisiä tuntemuksia tuolla maailmalla.

Puttosen mielestä yksi syy karjalaisten vahvaan identiteettiin on rajalla eläminen.

- Jos ajattelee Karjalan laulun sanoja, niin tosiahan ne ovat. Menetetyn karjalan muiston vaaliminen on vahvaa. Se siirtyy suvussa. Voin vakuuttaa, että karjalaiskylässä jokainen nuori tietää Karjalan ja on karjalainen.

Karjalaisuutta säilytetään seuroissa

Karjalaisuutta ja sen ominaispiirteitä vaalitaan sadoissa Karjalan Liiton jäsenseuroissa ympäri Suomen. Etelä-Karjalan Karjalaisseurojen piirin puheenjohtajan Paula Penttilän mukaan karjalaisuus on tällä hetkellä voimissaan. Aktiivinen toiminta vahvistaa karjalaisten identiteettiä.

- Imago on myönteinen ja karjalaisuus voi hyvin.

Karjalaisten aktiivisuuteen Penttilä hakee syitä historiasta.

- Kun sotien jälkeen karjalaiset joutuivat uusille asuinsijoille, niin he hakivat tukea toisista karjalaisista. Kaikilla paikkakunnilla ei ehkä oltu niin avoimia. Kohtalon yhteys sitoi karjalaiset yhteen.

Penttilän mukaan karjalaisseurojen avainkysymys tällä hetkellä on se, kuinka saada nuoret mukaan toimintaansa. Seuroilla pitäis tarjota nuorille nykyaikaan sopivaa toimintaa.

Penttilä kertoo tunnistavansa Karjalaiset piirteet myös nuoremmasta sukupolvesta.

- Karjalaisuus tulee kyllä läpi. Sen vaistoaa, kun jollakin on karjalainen tausta.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala