1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Hiilineutraali yritys on Suomessa vielä harvinaisuus

Yritykset pyrkivät parantamaan julkikuvaansa yhä useammin erilaisilla ympäristöä säästävillä teemoilla. Suomessa kuitenkin vasta yksittäiset yritykset pyrkivät täydellisen hiilineutraaliin toimintaan, jossa yrityksen niin sanottu hiilijalanjälki on nolla. Syy on ainakin osaksi siinä, että asiasta ei ole tietoa tarpeeksi eikä hiilineutraaliudesta ole yhtenäistä standardia.

talous
Primulan uusi leipomorakennus Herkkupaja havainnekuvassa.
Suomessa on toistaiseksi vain harvoja yrityksiä, jotka eivät aiheuta lainkaan hiilipäästöjä. Osittain syynä on selkeän ohjeistuksen puuttuminen. Sellainen on luvassa vasta muutaman vuoden päästä.

Ilmastonmuutos heijastuu koko ajan enemmän myös yritysten arkeen. Ne vetoavat markkinoinnissaan mielellään ympäristöystävällisyyteen, vaikka sen aito todentaminen jäisikin vähemmälle.

Käytössä on kirjava määrä erilaisia ”leimoja”, joilla yritykset voivat kertoa asiakkaille toimistaan ympäristön hyväksi. Moni yritys on muun muassa mukana maailman luonnonsäätiön WWF:n markkinoimassa Green Office –toiminnassa.

Pyrkimys hiilineutraaliuteen edellyttää kuitenkin yritykseltä voimakkaita panostuksia omaan energiatehokkuuteen ja sen lisäksi ylimääräisten hiilidioksidipäästöjen kompensoimista ostamalla esimerkiksi osuuksia tuulivoimapuistoista.

Standardi puuttuu

Markkinoilla on kirjava määrä kompensaatioiden markkinoijia, mikä tekee toiminnasta epämääräistä tai ainakin vaikeasti hahmotettavaa.

- Kansainvälistä standardia ei ole vielä olemassa ja sen huomaa siitä, että kenttä on vielä aika villi. Siellä on monenlaista toimijaa, jotka tarjoavat näitä kompensaatioita, kertoo VTT:n erikoistutkija Tiina Pajula.

Hiilidioksidipäästöjen kompensaatiot ovat siis esimerkiksi osuuksia uusiutuvaan energiaan tai metsänistutuksiin. Myös vapaaehtoisia päästöoikeuksia voi ostaa.

Pajulan mukaan kaikkein olennaisimpia ovat kuitenkin yrityksen omat pysyvät investoinnit päästöjen vähentämiseksi.

- Jos yritys tänään määrittelee omat hiilipäästönsä ja huomenna ostaa tarvittavan määrän kredittejä ja kompensoi päästöt sillä ja sen jälkeen sanoo olevansa hiilineutraali, niin kyllä se menee viherpesun puolelle, kuvaa Pajula.

Hiilineutraaliksi pyrkimiselle ei ole olemassa yhtenäistä ja kansainväistä standardia. Erikoistutkija Tiina Pajulan mukaan sellainen syntyy varmasti, mutta aikaa mennee vielä muutama vuosi.

Euroopassa standardin kehittämisessä ollaan pisimmällä kenties Isossa-Britanniassa.

Primula yksi edelläkävijöistä

Suomessa hiilineutraaliksi pyrkiviä yrityksiä on vasta muutamia. Niistä yksi on pääkaupunkiseudulla toimiva Primulan leipomo, joka päätti lähteä hiilineutraalille uralle uuden leipomoinvestointinsa yhteydessä.

- Todettiin, että jos tulevina vuosina tulee pakottavaa lainsäädäntöä tämän aiheen ympäriltä, niin haluttiin, että nämä hankkeet on tehty jo ennen kuin tämä kiinteistö valmistuu, kertoo toimitusjohtaja Juha Valkamo.

Primula uskoo saavansa energiainvestoinnit säästöinä takaisin melko nopeasti. Yritys ottaa muun muassa talteen ylimääräisen lämmön, pakkaa tuotteet helposti kierrätettäviin pakkauksiin ja tankkaa työsuhdeautot ylijäämätaikinasta tehdyllä polttoaineella.

- Kun alusta ollaan tämmöisellä polulla, jossa pyritään jatkuvan parantamisen teemoin kehittämään näitä ympäristöasioita, niin on jotain muutakin kerrottavaa kuin tuote ja hinta.

Primulan noin 40 miljoonan euron leipomoinvestoinnista noin kaksi miljoonaa euroa liittyy tavalla tai toisella energiatehokkuuteen. Hiilineutraalin yrityksen todistus on amerikkalaista alkuperää.

Lähteet: YLE Uutiset / Aapo Parviainen

Lue seuraavaksi