Kulturfondenin miljoonapotti RKP:lle ei uhkaa kulttuuriavustuksia

Suomenruotsalaista kulttuuria tukeva Svenska Kulturfonden on perustanut 30 miljoonan euron rahaston Ruotsalaisen kansanpuolueen avustamiseksi. Kulturfondenin johtaja Berndt Arell vakuuttaa, ettei puoluepoliitiikkaan annettu iso pesämuna ole pois kulttuurin tuesta.

kulttuuri
Arell Berndt
Pirje Mykkänen / Kuvataiteen keskusarkisto

Berndt Arell kertoo, että uuden rahaston pesämuna on peräisin Kulturfondenin puskurirahastosta, joka rahastolla on olemassa varmuuden vuoksi.

- Tärkeintä Kulturfondenille on, että sen jakama rahasumma on samalla tasolla joka vuosi. Sen takia rahastolla on puskuri, josta voidaan huonoina vuosina ottaa rahaa ja hyvinä vuosina lisätä.

Kaksi vuotta sitten alkanut kuohunta vaalirahoituslain hampaattomuudesta on johtanut uuteen lakiin, jonka on määrä tulla voimaan hyvissä ajoin ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja. Siten myös Svenska Kulturfonden joutuu muuttamaan vanhaa tapaansa, jossa se on rahoittanut säätiötä, joka puolestaan on rahoittanut RKP:tä. Viime vuosina summa on ollut puolisentoista miljoonaa euroa.

Nyt vastaava raha annetaan puolueelle suoraan Kulturfondenilta, sen perustamasta rahastosta. RKP:n puheenjohtaja, kulttuuriministeri Stefan Wallin ei näe kulttuurirahaston ja poliittisen puolueen rahoituskuviossa ongelmaa.

- Tässä oikeastaan palattiin vuoden 1908 tilanteeseen, jolloin RKP perusti Kulturfondenin ja lahjoitti sille peruspääoman. Säätiön jakamat rahat ovat periaatteessa puolueen rahoja, mutta puolue on ulkoistanut tämän rahanjaon jo aikoja sitten, Wallin sanoo.

Hänen mukaansa puolue nyt oikeastaan vain liputtaa kotiin osan aikoinaan lahjoittamistaan varoista. Hän vakuuttaa, että muutoin puolueen ja kulttuurin välillä on vesitiivis seinä.

RKP pani rahat talteen Venäjän vallanpitäjiltä

Kulturfondenin ja RKP:n rahallisilla yhteyksillä on pitkät juuret, jotka vievät Suomen puoluelaitoksen alkuaikoihin, kertoo Kulturfondenin johtaja Berndt Arell.

- Venäjän vallan aikana elettiin sellaisia poliittisia aikoja, ettei tiedetty, voiko puolueita olla olemassa ylipäätänsä ja voiko puolueilla olla omaisuutta. Siksi peruspääoma annettiin kulttuurisäätiölle sillä ehdolla, että peruspääoman tuotto palautuu aina puolueelle.

Arell kertoo, että aina vuoteen 1962 asti RKP sai tuoton ja puoluehallitus jakoi sen apurahoina. Vuonna 1962 järjestelmää muutettiin niin, että puolue perusti Svenska Kulturfondenin valtuuskunnan, joka on siitä lähtien vastannut tuoton jakamisesta.

- Kytkös puolueeseen on edelleen olemassa. Puolueen hallitus valitsee Kulturfondenille sekä hallituksen että valtuuskunnan, Arell kertoo.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Anniina Wallius