Elinkautisvangit vapauteen ilman vaarallisuusarviointia

Kun murhatuomiosta saadut rangaistuspäivät ovat täyttyneet, avautuvat vankilan ovet kevyesti. Väkivaltarikoksista elinkautistuomion saaneille ei tehdä vaarallisuusarviointia ennen vapautumista.

Kotimaa
Hannu Lauerma
Vantaan ja Turun psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri, tutkimusprofessori Hannu Lauerma.YLE

Porvoossa tiistaina kolmen ihmisen taposta epäilty porvoolaismies on tuomittu muun muassa henkirikoksesta elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Vuonna 1997 tuomion saanut mies vapautui vankilasta joulukuussa 2009.

- Vakavista väkivaltarikoksista aiemmin tuomittujen todennäköisyys syyllistyä uudelleen väkivaltaan kohta vapautumisen jälkeen on suhteellisen suuri, sanoo tutkimusprofessori, psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.

Elinkautistuomion suorittaneet pääsevät vapauteen ilman psykiatrin tekemää vaarallisuusarviota.

Lauerman mukaan vaarallisuusarvioita tehdään usein vain niille väkivaltarikoksista tuomituille, jotka suorittavat koko tuomionsa ja heillä on pitkä väkivaltarikollisen tausta. Vaarallisuusarviossa kartoitetaan muun muassa riskitekijöitä ja arvioidaan miten tulevaan vapautumiseen voitaisiin valmistautua. Elinkautisvankeja tämä arviointi ei koske.

Arviointiprosessi on hyvin vaativa, pitkällinen ja vaatii resursseja. Lauerman mukaan uskottavalla pohjalla oleva vaarallisuusarviointi on vielä suhteellisen uutta, mutta melko luotettavat menetelmät arviointiin ovat kuitenkin jo olemassa.

"Henkirikokset vähentyneet Suomessa"

Väkivaltarikoksista tuomitut jäävät lyhyen koeajan jälkeen omilleen.

- Se on tyypillistä meidän järjestelmällemme ja useimmille vankeusjärjestelmille, että katsotaan tuomio suoritetuksi ja sen jälkeen mitään kontrollia näihin ihmisiin ei kohdisteta enää, Lauerma sanoo.

Hän kertoo, että pitkiltä väkivaltatuomioilta vapautuvat miehet ovat alttiita toistamaan väkivaltarikoksia.

- Jos emme halua pitää kymmeniätuhansia ihmisiä vangittuina koko elämäänsä, heitä joudutaan sitten jostain päästä myös vapauttamaan. Siihen sisältyy tämä riski, Lauerma sanoo.

Tutkimusprofessorin mukaan ei voida arvioida, miten monta väkivaltarikosta vaarallisuusarvion avulla voitaisiin välttää.

- Henkirikos on harvinainen tapahtuma. Sen ennustaminen, että kuka sen tekee, on hyvin vaativaa. Sen tekee noin kolme ihmistä 100 000:sta, Lauerma sanoo.

Hänen mukaansa henkirikokset ovat Suomessa vähentyneet, mutta niiden näkyvyys on mediassa lisääntynyt.

Lähteet: YLE Uutiset