1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. marjanviljely

Kainuusta on tulossa maan paras marjanviljelyalue

Kaupallinen marjanviljely tarvitsee tutkimusta, jotta ilmastonmuutoksessa pysytään mukana. Tutkijoita huolettaa valtion tutkimusrahoituksen ja EU:n maaseuturahoituksen lyhytjänteisyys.

MTT:n tutkija Kalle Hoppula uskoo kainuulaisten pärjäävän marjanviljelyssä. Kuva: YLE / Heikki Rönty

Tutkimusta tarvitaan, jotta muuttuvan ilmaston positiivisetkin puolet saadaan hyödynnettyä, sanoo maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) vanhempi tutkija Kalle Hoppula Sotkamon tutkimusasemalta

- Muutaman kymmenen vuoden kuluttua Kainuu on ilmastollisesti samaa aluetta kuin Keski-Suomi sekä Etelä- ja Pohjois-Savo. Ne ovat nyt Suomen parhaita marjanviljelyalueita. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Kainuu muuttuu Suomen parhaaksi marjanviljelyalueeksi. Pohjois-Pohjanmaa on ilmastollisesti erilaista aluetta, koska siellä tulee meri vastaan ja sen mukana vähälumisuus. Kainuu on huomattavan runsaslumista aluetta, mikä parantaa monessakin asiassa viljelymahdollisuuksia, muun muassa talvehtimisessa.

Kainuu pärjää sadon määrässä Etelä-Suomelle

Maatalouden tutkimuskeskus on perustanut Sotkamon tutkimusasemalle monipuolisia marjanviljelykokeita tulevaisuutta varten. Uusia viljelymenetelmiä ovat mansikan ja vadelman kausihuonetuotanto, mansikan pöytäviljely, mansikan ja vadelman kastelumenetelmät sekä mustaherukan eri viljelypanosten taloudellinen kannattavuus. Jo nyt viljelykokeissa on todettu Kainuun pärjäävän sadon määrässä, lajikkeista riippuen, sanoo Hoppula.

- Samat kokeet toistettiin MTT:llä Rovaniemellä ja meillä. Meillä oli kolminkertainen sato Rovaniemeen nähden. Jos meitä taas verrataan Piikkiössä Turun seudulla tehtyihin kokeisiin, niin joillakin lajikkeilla olemme samalla satotasolla kuin Varsinais-Suomi. Joillain lajikkeilla satotasomme on puolestaan 20 - 40 prosenttia huonompi.

Esimerkiksi kaupallinen vadelmanviljely on Hoppulan mielestä jo nyt kilpailukykyistä. Varsinaiset taloudelliset tulokset tutkimuksista saadaan muutaman vuoden sisällä.

- Kaksi tai kolme vuotta menee siihen, että varsinaiset viljelyohjeet ja taloudelliset tulokset ovat valmiit, sanoo Hoppula.

Kainuulaisen kaalin mentävä aukko vihannesviljelyssä

Sotkamon asemalla on perustettu myös vihannesten viljelymahdollisuuksia selvittäviä kokeita . Testeissä on sekä tavanomaisten vihannesten eri lajikkeita että uusia, ilmastollisesti arempia tulokkaita. Taustalla on ilmastonmuutoksen lisäki myös paikallistaloudellisia syitä, sanoo Hoppula.

- Kainuun vihannesviljelyn vähäisyys verrattuna kysyntään. Erityisesti lähiruoka-ajattelu on tuonut suorastaan valtavan kysynnän, mutta tarjontaa ei vielä ole. Vihannesten kokeet ovat laajenemassa ensi vuonna, sanoo Hoppula.

Yksityinen raha ei tuo julkisia tuloksia

Julkisesti rahoitettujen kokeiden tulokset sekä marjanviljelyssä että vihannesviljelyssä ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä. Uhkana on kuitenkin tutkimusrahoituksen pienentyminen ja lyhytjänteisyys, sanoo Hoppula.

- Esimerkiksi Suomen valtion tuottavuusohjelma on kuristanut MTT:n toimintaa aika pahasti. Se on aiheuttanut jonkun verran supistuspaineita henkilöstöön, lähinnä eteläisen Suomen tutkimusasemilla. Toinen uhkakuva on tietysti EU:n maaseuturahat. Nykyinen rahoitustaso on tiedossa ainoastaan vuoteen 2013 asti .Sen jälkeisestä ajasta ei ole tehty vielä minkäänlaisia päätöksiä. Tässä odotetaan jännityksellä, että säilyykö tänne Itä- ja Pohjois-Suomeen suunnatun maaseuturahoituksen taso. Erityisesti, kun Sotkamon MTT:n liikevaihdosta yli puolet tulee EU:n maaseuturahastolta, sanoo Hoppula.

MTT tekee tutkimusta myös yksityisellä rahoituksella esimerkiksi kasvinjalostusyrityksille, mutta tulokset eivät silloin ole kaikkien käytettävissä, sanoo Hoppula.

- Sopimuksesta tietenkin riippuu, mutta yleensä yritysten tilaamat tutkimukset ovat ainoastaan yritysten itsensä käytettävissä. Yritysrahasta ei siis ole yleisen tutkimuksen pelastajaksi, sanoo Hoppula.