Amiraali ja neito tulivat jäädäkseen

Amiraali-, neito- ja ohdakeperhonen ovat jo yleisiä perhosia monin paikoin Suomea. Entiset satunnaiset vierailijat ovat pysyvinä kantoina ja syy löytyy ilmastonmuutoksesta.

luonto
Perhostutkija, Kaikkien kaveri ry:n hallituksen puheenjohtaja, Mauri Peltokangas tarkistamassa Halsuan Perennapuiston perhospyydystä.
YLE / Kia-Frega Prepula

Perhonen mittaa hyvin ilmastonmuutoksen etenemistä.

- 15 vuotta sitten Tallinnan ja Riikan välillä vallinnut ilmastovyöhyke on nyt perhosmielessä Tampereen korkeudella, selvittää perhostutkija Mauri Peltokangas.

Toisaalta ilmaston lämpeneminen tarkoittaa myös lajien katoamista. Viileässä viihtyvät tundralajit väistyvät ilmaston lämmetessä.

Tänä kesänä kartoitetaan keskipohjalaista perhostilannetta Perhonjokilaakson suurperhostutkimuksella. Tutkimuksen etenemistä voi seurata Halsuan Perennapuistoon pystytetyssä seurantapisteessä.

Suomi-filmin romantiikka kaukana

Perhostutkija pyytää tutkittavansa valo- ja syöttöpyydyksillä. Haaviin tartutaan, kun etsitään tiettyä lajia tietyltä paikalta.

- Kyllähän se hilpeyttä herättää, kun kaksimetrinen äijä juoksee haavin kanssa. Perhosten pyydystäminen ei kylläkään ole sellaista kuin vanhoissa Suomi-filmeissä, missä ”ylioppilas Larvanto” hyppii haavin kanssa, Peltokangas nauraa.

Perhostutkimuksessa työ aloitetaan kartoittamalla biotyypit ja ravintokasvit ja vasta sitten päästään kiinni perhosiin.

Esimerkiksi Halsualta voi bongata tässä vaiheessa kesää, heinäkuun alussa, parikymmentä tyypillistä perhoslajia, joukossa myös neito- ja amiraaliperhonen.

- Kaikkiaan voi ehkä löytyä nelisenkymmentä erilaista lajia, Peltokangas arvioi.

Suurperhostutkimus on osa Kaikkien kaveri ry:n hanketta, jonka tavoitteena on tuoda muun muassa luonto lähemmäs nuoria.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa