Pyöräilyparatiisissa rullaluistelija on ahtaalla

Puhuvat, että Oulu on pyöräilykaupunki. Hyväkuntoisia pyöräteitä riittää joka suuntaan. Sekaankin mahtuu, kun mopot ajettiin autotielle. Rullaluistelijalla ruusuilla tanssiminen lopahtaa keskustan kulmille, kun menopelit karahtavat ensimmäisen kerran noppakiviin.

rullaluistelu
Oulussa rullaluistelija osataan yllättää
Oulussa rullaluistelija osataan yllättääYLE / Esa Viippola

Minä pidän luistelusta. Pyöräilykin menettelee, mutta kaiken kaikkiaan luistimien kanssa on mielestäni näppärämpi liikkua. Ei tarvitse huolehtia pyöräparkista eikä -varkaista, vaan kulkupelit saa vaikka reppuun kiinni, kun menee sisätiloihin. Ruuhkassa pääsee eteenpäin rullaamalla, pienessäkin alamäessä saa vauhtia jo jarrutella.

Keskustassa jarruttelustakaan ei tarvitse huolehtia itse, siitä pitävät huolen katujen noppakiviansat. Aivan sama, luisteletko Merikosken vai markettien suunnalta, joka tapauksessa matkanteko pysähtyy kuin seinään. Suurten kesätapahtumien aikaan kaduilla käy melkoinen kuhina ja äkkiseltään mieleen ei tule montaa hankalampaa paikkaa luistella, kuin torin seutu tai Rotuaari kesähelteillä.

Ongelmahan on helposti vältettävissä sillä, että ripustaa luistimet reppuun tuomiokirkon kohdilla ja jatkaa siitä jalan. Mutta silti, onko liikaa vaadittu, että luistimet jalassa pääsisi suhteellisen turvallisesti ja liikennesääntöjä rikkomatta edes kirjaston ovelle? Tai että Limingantullista pääsisi Tuiraan ilman sellaista täryytystä, että paikat irtoavat hampaista?

Kävelykadun laajentamissuunnitelmat hirvittävät jo ennakkoon. Mikäli Rotuaarin kiveys leviää kovinkaan paljoa, joudun minä turvautumaan äärimmäisiin keinoihin.

Vieläkös niitä linja-autolippuja saa Stockalta?

Lähteet: Yle Oulu / Esa Viippola