1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

EU-päätös ei vaikuta Suomen rypäleaseisiin

Suomi ei ole liittymässä rypäleaseet kieltävään kansainväliseen sopimukseen, vaikka Euroopan parlamentti vaati viime viikolla jäsenvaltioita hyväksymään rypäleasekiellon. EU-parlamentin äänestyksessä enemmistö suomalaisista europarlamentaarikoista äänesti kuitenkin rypäleasekiellon puolesta.

talous
Avattu rypälease päydällä.
Rypälepommin sisällä on useita pienempiä niin sanottuja tytärammuksia.YLE

Suomen linjan mukaisesti rypäleasekieltoa vastaan äänesti kuusi suomalaista europarlamentaarikkoa: Sari Essayah (kd), Carl Haglund (r), Ville Itälä (kok), Timo Soini (ps), Riikka Manner (kesk) ja Hannu Takkula (kesk).

Rypäleasekieltoa kannatti kuitenkin seitsemän, eli enemmistö suomalaisista europarlamentaarikoista: Satu Hassi (vihr), Heidi Hautala (vihr), Mitro Repo (sd), Liisa Jaakonsaari (sd), Anneli Jäätteenmäki (kesk), Eija-Riitta Korhola (kok) ja Sirpa Pietikäinen (kok).

- Suomessa rypäleaseiden käyttö on hyvin vastuullista, ja meidän maanpuolustusstrategiassamme niillä on oma paikkansa. Ehkä kiellon puolesta äänestäneet ajattelivat enemmän tilannetta kolmansissa maissa. Itse lähdin kansallisesta lähtökohdasta, Hannu Takkula perustelee.

- Jokainen maa varmaan löytää perusteita, joiden nojalla rypäleaseet ovat hyväksyttäviä juuri heidän puolustusjärjestelmänsä, heidän puolustusbudjettinsa ja heidän vastuullisen toimintansa takia, kuittaa kieltoa kannattava Sirpa Pietikäinen.

Ministeriö: Suomi etsii korvaavia aseita

EU-maista sopimuksen ulkopuolelle ovat Suomen lisäksi jäämässä vain Viro, Kreikka, Latvia, Puola, Romania ja Slovakia. Sirpa Pietikäisen mielestä rypäleaseisiin tarrautuminen tekeekin hallaa suomalaisten muuten niin kovin tärkeänä pitämälle imagotyölle.

- Minusta tässä ei pidä miettiä imagoja, vaan kansallista turvallisuutta, sanoo puolestaan Takkula.

Suomi ei siis ole menossa mukaan niin sanottuun Oslon sopimukseen, joka astuu voimaan elokuun alussa. Puolustusministeriön mukaan Suomi kuitenkin etsii uusia aseita, joilla rypäleaseet voitaisiin lopulta korvata.

- Oletettavasti ensi vuonna saamme käyttöömme tutkimustuloksia, joiden pohjalta voidaan sitten alkaa haarukoida, mitä ja millä aikataululla on saatavissa korvaaviksi järjestelmiksi, kertoo prikaatinkenraali Markku Nikkilä.

Sirpa Pietikäinen on epäileväinen.

- Aina voi sitten miettiä, kuinka suurta se aktiivisuus ja tahto tällä puolella todella on. Että voisiko sitä olla vielä hiukan enemmän, Pietikäinen kyselee.

Suurvallat jäävät ulkopuolelle

Juuri rypäleaseilla taas on tarkoitus korvata jalkaväkimiinat, jotka kieltävään Ottawan sopimukseen Suomi on liittymässä. Molempiin aseisiin liittyy samansuuntainen ongelma: ne voivat jäädä räjähtämättöminä maastoon vaanimaan siviilejä.

Prikaatikenraali Markku Nikkilä muistuttaa, että esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Intia viittaavat kintaalla rypäleasekiellolle.

- Joten vaikka yli 90 prosenttia maailman maista liittyisi sopimukseen, niin se kattaisi noin 10 prosenttia maailman rypäleasevarannosta. Minusta tämä hyötysuhde vaikuttaa hieman kummalliselta, noin sotilaalliselta kannalta ajateltuna, Nikkilä sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Matti Tyynysniemi

Lue seuraavaksi