Kanadansuomalaisten historian tutkimisella on kiire

Kanadassa elää suurin Pohjoismaiden ulkopuolinen suomalaisyhteisö. Kanadansuomalaisuus on muuttunut sadan vuoden aikana entistä monikulttuurisemmaksi. Alkuperäiset siirtolaiset ovat jo ikäihmisiä, joiden muistot ja kokemukset olisi hyvä kerätä pian talteen.

kulttuuri
Kanadaan lähteviä suomalaisia ostamassa laivalippuja Suomen  Höyrylaiva Oy:n toimistossa 1920-luvulla.
Kanadaan lähteviä suomalaisia ostamassa laivalippuja Suomen Höyrylaiva Oy:n toimistossa 1920-luvulla.Otava

Kanadassa on lukuisia suomalaisyhteisöjä, joista vanhimmat on perustettu jo 1880-luvulla. Suomalaisia tuli maahan suurten nälkävuosien aikana, jolloin he perustivat maatiloja Kanadan valtion tarjoamille maille. Toiset tulivat kaivos- tai metsätöihin.

Näin oli vielä 1970-luvullakin. Kanadansuomalainen Lauri Siirala asui tuolloin Pohjois-Kanadan pienessä suomalaiskaupungissa suomalaisen vuokraemännän luona.

- Vuokraemäntäni kertoi muuttaneensa Kanadaan ”sen suuren sodan jälkeen”. Kun kysyin, tarkoittaako hän ensimmäistä vai toista maailmansotaa, hän vastasi: ”Herranen aika, onko niitä ollut toinenkin!”

Tukkikämppien suomalaiset eivät puhuneet englantia

Kansalaissodan aikana ja sen jälkeen Kanadaan muutti paljon sosialisteja. Matti Kurikka perusti jopa sosialismiin perustuvan utopistisen Sointula-yhteisön Vancouverin edustalla sijaitsevalle saarelle.

Myös Siiralan vuokraemäntä oli paennut Suomesta kansalaissodan jälkeen ja päätynyt Pohjois-Kanadaan metsäkämpälle kokiksi. Hän ei oppinut koskaan englantia, vaan eli käytännössä metsässä muiden suomalaisten kanssa lamavuosien ja toisen maailmansodan ajan.

- Sitten hän muutti pieneen suomalaisvoittoiseen kaupunkiin, jossa suomalaisia näytti olevan kahta lajia, punaisia ja valkoisia. Kun opettelin tuntemaan naapureitamme, vuokraemäntäni kielsi minua puhumasta heille, sillä ”ne ovat lahtareita”, Siirala kertoo.

Lauri Siirala muistelee, että vielä 1970-luvullakin suomalaiset elivät keskenään ja melko eristyksissä. Tuolloin hän oli töissä tukkikämpällä.

- Siellä oli myös eräs Ojibwas-intiaani, joka puhui selvää suomea. Hämmästyin kielitaidosta ja kysyin, onko hänellä suomalainen vaimo. Hän vastasi suomalaisten vain olevan niin jääräpäisiä, etteivät suostu puhumaan englantia, Siirala kertoo.

Siirtolaisten jälkeläiset kiinnostuivat juuristaan 1980-luvulla

Outi-Kristiina Hännikäinen on tutkinut Saskatchewanissa sijaitsevan New Finland - Uusi Suomi -nimisen kylän suomalaista identiteettiä 1800-luvulta 2000-luvulle asti. Hännikäinen kertoo, että suomalaisyhteisöjen sulautuminen valtaväestöön alkoi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Jatkosodan aikainen liitto natsi-Saksan kanssa haittasi muuten työteliäinä ja rehellisinä pidettyjen suomalaisten mainetta.

1980-luvulla kolmannen ja neljännen polven suomalaiset alkoivat tuoda omia juuriaan uudestaan esille.

- Arvostus alkoi nousta ja suomalaisia perinteitä alettiin ottaa uudestaan käyttöön. Uudessa Suomessa esimerkiksi vietetään edelleen juhannusta, ja saunomisella on hyvin tärkeä merkitys, Hännikäinen sanoo.

Vastikään Suomen siirtolaisuusinstituutista eläkkeelle jäänyt johtaja Olavi Koivukangas muistuttaa, että kanadansuomalaisten historian tutkimisella on kiire, sillä siirtolaiset ovat jo ikäihmisiä.

Kansalliset identiteetit muuttuvat globaaleiksi

Nykyisin kanadansuomalaisilla on kolme lehteä sekä lukuisia suomalaisia teattereita ja Suomi-kouluja. Kanadaan muuttaneet suomalaiset NHL-jääkiekkoilijat tuovat oman lisänsä kanadansuomalaisuuden monimuotoisuuteen.

Suomeen palannut Lauri Siirala oppi kolmenkymmenen Kanadan-vuotensa aikana olemaan kotonaan siellä missä itsekin on. Hän ei kokenut Kanadassa itseään suomalaiseksi, vaikka se olikin osa hänen taustaansa.

- Toisaalta minulla ei ollut kanadalaistakaan identiteettiä, vaan koin olevani maailmankansalainen, osa tätä sulatusuunia. Näen globalisaation arvon juuri siinä, että eri kulttuurit ja eri kielet kohtaavat ja niistä syntyy uskomattoman rikkaita yhdistelmiä. Suomalaisuus on tietenkin osa tätä, Siirala pohtii.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Jenni Stammeier