Rakennuspaloissa yhä useammin taustalla vakuutuspetos

Rakennuspaloihin liittyvät vakuutuspetokset ovat viime aikoina yleistyneet. Finanssialan keskusliiton mukaan muun muassa maatilojen, kesämökkien ja yritysten tulipaloja on lavastettu tavallista enemmän. Vakuutusyhtiöiden mielestä viranomaisten palonsyytutkinta on liian ylimalkaista.

Kotimaa

Finanssialan keskusliiton johtajan Risto Karhusen mukaan vakuutusala on viime aikoina kiinnittänyt erityistä huomiota tulipalojen syiden selvittämiseen ja osa tulipaloista on hyvinkin systemaattisesti järjestettyjä.

Tuotantolaitoksia, pienistä nyrkkipajoista ja ulkovarastoista aina tehtaisiin asti on viime aikoina roihahtanut liekkeihin aiempaa useammin - epäilyttävissä olosuhteissa. Myös vapaa-ajan asuntoja on palanut paljon.

- Jos ennen kymmenestä suurvahingosta oli epäselviä kaksi tai kolme, niin kyllä se nyt on jo puolet, kun lähdetään miettimään sitä motiivia, sanoo vakuutustutkija Ari Nieminen If-vahinkovakuutusyhtiöstä.

Petoksen taustalla usein velkaantuminen

Taantuman osuudella ei vakuutusyhtiöissä haluta spekuloida, mutta usein petosyrityksen taustalta paljastuu ylivelkaantumisen suo.

- Siellä on pienempiä vahinkoja usein aina ensin taustalla, jotka on korvattu. Ja siinä se nälkä kasvaa syödessä, Nieminen toteaa.

Petoksen välineenä ollut rakennus on usein hankittu suurella velkavivulla. Palovakuutus korvaa lähtökohtaisesti uuden rakentamista vastaavat kulut, ja rakennuksen pitää ikääntyä jopa vuosikymmeniä ennen kuin vakuutusarvo laskee päivän myyntihintaan.

Pohjola Vakuutuksen tutkintayksikön päällikkö Timo Jyrinjärvi kertoo, että jos rakennus menettää käyttötarkoituksensa, niin sillä ei yleensä ole kaupallista myyntiarvoa siinä määrin, että sitä kannattaisi ruveta myymään. Silloin rakennus ikäänkuin "myydään" vakuutusyhtiölle.

Vakuutusyhtiöt peräävät tarkempaa tutkintaa

Tuomioistuimessa rakennuspalon näyttäminen tahallaan sytytetyksi on vaikeaa. Vakuutusyhtiöt ovat olleet tyytymättömiä viranomaisten palonsyytutkintaan.

- Talo paloi ja syyksi oli pantu sähköpalo. Kun asiaa sitten Pohjolan puolesta selvitettiin, niin kävi ilmi, että koko talosta oli kuukausia aikaisemmin katkaistu sähköt maksamattomien sähkölaskujen vuoksi, Jyrinjärvi kertoo eräästä tapauksesta.

Yhtiöt ovat viime vuosina satsanneet tuntuvasti aiempaa enemmän resurssejaan palonsyytutkintaan ja yhteistyöhön viranomaisten kanssa.

Finanssialan keskusliiton mukaan vakuutuspetokset aiheuttavat vakuutusyhtiöille vuosittain 100 - 200 miljoonan euron vahingot. Maksumiehiä ovat vakuutusyhtiöiden tavalliset asiakkaat.

Lähteet: YLE Uutiset