Maailman lehdet

Musliminaisten hunnun käytöstä käydään vilkasta keskustelua eri puolilla Eurooppaa. Ranskan parlamentin alahuone äänesti runsas viikko sitten lakialoitteen puolesta, joka kieltäisi kasvojen peittämisen julkisella paikalla. Samankaltaisia kieltoja on vireillä myös muissa Euroopan maissa.

Ulkomaat
Nainen pukeutuneena kasvot peittävään Niqabiin. Naisen silmät näkyvät kankaiden välistä.
Ranska kieltää kasvojen peittävän huivin käytön.Altaf Qadri / EPA

Ranskan parlamentin alahuoneen hyväksymä niin sanottu burka-kielto on nostattanut kiivasta keskustelua eri maiden lehdissä. Eurooppalaisten karsastama, musliminaisten kasvot peittävät huntu on saanut poliitikot liikkeelle. Espanjassa ja Belgiassa väitellään samankaltaisista lakihankkeista, ja huntukeskustelu käy kuumana myös Tanskassa, Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa, Britanniassa ja Hollannissa.

Dagens Nyheter

Euroopan maiden huntukiellot uhkaavat maanosamme mahdollisuuksia toimia suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Liberaaliin yhteiskuntanäkemykseen ei sovi se, että yhteiskunta määrittelee, miten saamme pukeutua. Kieltoa perustellaan naisten kokemalla rakenteellisella sorrolla ja turvallisuusongelmilla, mutta silti demokraattiset valtiot eivät voi säädellä liian tiukasti ihmisten yksityiselämää. Ne eurooppalaiset valtiot, jotka lähiaikoina hyväksyvät ideologisista syistä vaatetuskieltoja tekevät itsestään fundamentalistien kaltaisia. Ja muslimit eri puolilla maailmaa pitävät huntukieltoja leimaavina ja islaminvastaisina.

Kolumnisti Yasmin Alibhai-Brown, The Daily Mail

Muslimisiirtolaiset ovat paenneet kotimaidensa stalinistisia ajatollaheita, mullaheita sekä naisvihamielisiä, fanaattisia hallituksia. Vapaamielinen burka-brigaadi voi olla jalomielinen, koska burka ei mitenkään vaikuta heidän elämäänsä. Olen itse joutunut hunnutettujen naisten raivon ja varoitusten kohteeksi näkemysteni takia. Täyshunnutetut naiset varoittavat minua, että hunnuttomat musliminaiset joutuvat helvettiin ja että olen lännen huora, joka pitäisi heittää ikuiseen kiirastuleen. Eivätkä monet heistä valitse kasvohuntua vapaaehtoisesti, vaan päätyvät hunnun taakse isiensä ja yhteisöjensä painostuksen takia. En kannata täyskieltoa, sillä se tekisi burkan kantajista marttyyrejä. Mutta kouluissa, sairaaloissa, oikeusistuimissa, yliopistoissa, lentokentillä ja junissa kasvot pitäisi kuitenkin paljastaa.

Kolumnisti Abd-al-Rahman al-Rashid, Al-Sharq al-Awsat

Ranskan viisi miljoonaisesta muslimiväestöstä vain noin 2000 naista käyttää kasvot peittävää huntua eli kyseessä on vähemmistö tiukan linjan muslimeista. Ranska tekisi virheen tekemällä täyshunnusta ison asian rankaisemalla sen käyttäjiä. Valtaosa Ranskan muslimeista on vapaamielisiä eikä käytä huivia. Lisäksi ääriliikkeillä on ollut Ranskassa vähemmän vetovoimaa kuin esimerkiksi Britanniassa. Ranskan hallituksen kannattaisi ennemmin käyttää rahojaan musliminaisten valistamiseen ja heidän suojelemiseensa ääriryhmiltä. Kasvohuntukielto palvelee vain molempien osapuolten ääriliikkeitä, jotka käyttävät kieltoa hyväkseen lietsoakseen väkivaltaa ja kostoa.

Professori Martha Nussbaum, Frankfurter Rundschau

Eri Euroopan maissa vireillä olevat burka-kiellot ovat syrjiviä ja sotivat vapaiden demokraattisten yhteiskuntien perusarvoja vastaan. Jo nyt osissa Saksaa, Belgiaa ja Hollantia opettajilta kielletään muslimihuivin käyttö, vaikka nunnat ja papit saavat opettaa nunnan- ja papinasuissa. Miten vapaissa yhteiskunnissa voidaan rajoittaa järkevästi lainsäädännöllä ihmisten uskonnollista toimintaa, kun periaatteena on kuitenkin, että kaikkia uskontokuntia pitäisi kohdella tasavertaisesti? Burka-kieltoa perustellaan muun muassa sillä, että kasvojen peittäminen vaarantaa turvallisuuden. Toisaalta ihmisten sallitaan peittää kasvonsa säätilan tai ammattinsa perusteella. Burkaa pidetään myös miehisen ylivallan symbolina, mutta eikö naisia kohdella samalla tavalla objekteina myös miestenlehdissä tai mainoksissa? Ja jos nainen pakotetaan peittämään kasvonsa, jo nykyinen lainsäädäntömme kriminalisoi uhkailun ja kotiväkivallan. Burka-kiellon perustelut ovat syrjiviä eivätkä sovi ihmisten tasavertaisuuteen perustuviin yhteiskuntiin.

Lähteet: YLE Uutiset, Minna Pye