Tutkija: Tshetsheenipakolaiset eivät vaikuta Suomen ja Venäjän väleihin

Venäjä ei katso Suomen suojelevan Venäjän rikollisiksi luokittelemia tshetsheenejä, arvioi Aleksanteri-instituutin tutkija Mikko Palonkorpi. Kaukasian alueen asioihin perehtynyt tutkija ei usko presidentti Dmitri Medvedevin halunneen moittia Suomen turvapaikkapolitiikkaa torstaisella lausunnollaan.

Ulkomaat

Tshetshenian pakolaisten asema nousi yhdeksi sivujuoneksi presidentti Medvedevin Suomen-vierailulla. Presidentiltä kysyttiin mitä mieltä hän on Suomeen Venäjän Pohjois-Kaukasiasta tulleista ja turvapaikan täältä saaneista pakolaisista, ja onko Venäjällä turvallista.

- Jos lainkuuliaiset Venäjän kansalaiset hakevat oleskelulupaa tai kansalaisuutta Suomesta, he saavat kaikin mokomin tehdä sen - omalla vastuullaan. Mutta jos kyseiset hakijat ovat etsintäkuulutettuja Venäjällä, Venäjä ei pidä turvapaikan myöntämistä ystävällisenä tekona, Medvedev neuvoi.

Helsingin yliopiston Venäjä-tutkimukseen keskittyvän Aleksanteri-instituutin tutkija Mikko Palonkorpi ei tulkitse Medvedevin halunneen syyttää Suomea tai suomalaisviranomaisia.

- Mielestäni hän vain ilmoitti Venäjän virallisen kannan, joka on ollut sama sekä ensimmäisen että toisen Tshetshenian sodan aikana eli että tällaiset vastarintataistelijat ovat bandiitteja eli rikollisia, Palonkorpi arvioi.

Suomessa turvapaikka- ja oleskeluluvat myöntää maahanmuuttovirasto sen jälkeen, kun Korkein hallinto-oikeus on tehnyt myönteisen päätöksen eli katsoo juridisin perustein luvan aiheelliseksi. Aiemmin lupa myönnettiin joka kerta Kaukasian alueelta Tshetsheniasta, Ingushiasta tai Dagestanista tulleille pakolaisille, mutta viime vuodesta lähtien jokainen tapaus on tutkittu erikseen.

Virallisesti Tshetshenian toinen sota on päättynyt, ja Venäjän mielestä mistään Kaukasian tasavallasta tulleilla ei ole turvapaikan tarvetta. Maahanmuuttoviraston mukaan hallituksen vastustajia kuitenkin vainotaan edelleen. Myös tutkija Mikko Palonkorpi kertoo, että olot kaikkialla Pohjois-Kaukasuksella ovat vaikeat ja turvapaikkaan on useimmiten hyvät perusteet.

- Vainotuksi saattaa joutua jo sen perusteella, että joku sukulainen on ollut taistelemassa tai osallistunut vastarintaan. Kyllä näille (turvapaikoille) ihan riittävät perusteet on, hän arvioi.

Venäjällä ja erityisesti Tshetsheniassa poliittisten vastustajien leimaaminen rikollisiksi tai jopa terroristeiksi ei ole harvinaista.

Suomeen tulleet tshetsheenipakolaiset eivät kuitenkaan ole poliittisesti kovin aktiivisia, saati sitten tunnettuja vastarintajohtajia, joita on paennut esimerkiksi Britanniaan tai Norjaan. Tämänkään takia Tshetshenian pakolaiskysymys ei vaikuta mitenkään Suomen ja Venäjän väleihin, arvioi tutkija Palonkorpi.

Lähteet: YLE Uutiset / Paavo Haltsonen