1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tiede

Keksijälegenda Pyölniittu piti itsensä kurissa ja nuhteessa

Paimion viisas, August Pyölniittu oli ajattelija, keksijä, matemaatikko ja pienviljelijä. Sunnuntaina juhlitaan tätä 90 vuotta täyttävän Kansanvalistusseuran Etäopiston ensimmäistä oppilasta. Nykypäivän viisaat tekevät tiimityötä.

August Pyölniittu oli Paimion viisas. Siskot Olga ja Ida olivat mukana, kun radiotoimittaja Martti Timonen haastatteli Akua 1950-luvulla. Kuva: August Pyölniitun museon kokoelma.

Pyölniittu oli tavallaan Paimion oma Galileo Galilei, "pikkuinen papparainen" Maljamäen kylästä, Pajapellon mökistä.

Hän tuotti tuhansia sivuja kirjoitelmia, laskelmia, keksintöjä ja päiväkirjan sivuja. Hän oli myös Kansanvalistusseuran Etäopiston ensimmäinen opiskelija vuonna 1920.

August Pyölniitun (1887-1979) päiväkirjoista on koottu teoksia, joissa hänen syvimmät ajatuksensa tulevat esiin. Mies oli pitkäjänteinen ja kurinalainen henkilö.

Museologi Johanna Lehto-Vahtera tutkii harrastuksekseen Pyölniitun jäämistöä ja hoitaa Pyölniitun museota. Hän ei usko, että Suomesta löytyisi helposti samanlaista ihmemiestä tai -naista kuin Pyölniittu oli.

- Luulen, että aika harva pystyy semmoiseen itsekuriin. Paitsi että hän oli ahkera työntekijä, hän kielsi myös itseltään kaiken turhan ja kaikki nautinnot. Kahvin juontiakin hän pitää haitallisena. Hän pyrki äärimmäiseen kurinalaisuuteen, eikä mitään inhimillisiä heikkouksia saisi olla.

Lehto-Vahtera antaa kuitenkin toivoa Pyölniitun jalanjälkiä seuraaville.

- Innostusta jos on, niin silloinhan ihminen saa hyviä tuloksia aikaan.

Keksijät lyövät nykyään viisaat päänsä yhteen

Kansanvalistusseuran Etäopiston koulutuspäällikkö Eija Assola-Virtan mukaan keksijät ovat muuttuneet ajan mukana.

- Kyllä uudet tämän päivän ajattelijat löytyvät vastaavanlaisista oloista, kukin kotoaan omista ajatuksistaan. Osa heistä vie tietoa ja taitoa määrätietoisesti eteenpäin, mutta osa kyllä piilottelee kynttilää vakan alla.

Syy siihen, miksi uusia Pyölniittuja ei Suomesta kuitenkaan löydy, on valmiina.

- Tämän päivän keksinnöt ovat melkoista tiimityötä. Se on verkossa, verkossa kohtaamista, ja yhteisten ideoiden rakentamista globaalisti.

Kirjekursseja käydään edelleen

August Pyölniittu kävi koulua 90 vuotta sitten kirjeopiskeluna. Kirjekurssi voi olla nykypäivänäkin käytännöllinen vaihtoehto.

- Kyllä tänä päivänä kirje on edelleen tärkeä vuorovaikutuksen väline. Esimerkkinä voisi mainita vangit, jotka eivät pääse tietoverkkoon käsiksi. Heille kirjeitse käyty kurssi on hyvinkin käytännöllinen, kertoo Eija Assola-Virta.

Toisena esimerkkinä hän mainitsee kuvataiteen kurssit.

- Maalauskurssilla oikean aidon työn lähettäminen arvioitavaksi on aivan eri, kuin jos se olisi skannattaisiin ja lähetettäisiin verkon kautta. Aito oikea kirjeitse lähetetty on parempi arvioitava, siinä näkyvät pensselin vedot.

Myös niitä löytyy, jotka ovat nimenomaan vain halunneet valita kirjeen sähköpostin tilalta.

- Jotkut pitävät kirjeen odottamista niin jännittävänä ja kutkuttavana ja sen saaminen on suuri riemu, sähköpostin saapumiseen ja koneen kilkahdukseen sitä ei voi verratakaan.

Pyölniitunpäivää juhlitaan sunnuntaina 25. heinäkuuta Paimion kaupungintalolla ja Pyölniitun museossa Maljamäessä. Museo on Augustin ja hänen siskojensa Idan ja Olgan kotitalo.

Teemana on 90 vuotta täyttävä Kansanvalistusseuran Etäopisto, jonka ensimmäinen opiskelija paimiolainen August Pyölniittu oli.