Naisten ääni ei kuulu päätösten valmistelussa

Naiset vaikuttavat päätösten valmisteluun monta kertaa miehiä vähemmän. Tutkijan mukaan tasa-arvolakia noudatetaan nyt huonommin kuin 90-luvulla, kun monien lakien ja uudistusten valmistelu on siirtynyt yksittäisten selvitysmiesten käsiin.

talous
Suomen naisministerit yhteiskuvassa.
Naiset vaikuttavat päätösten valmisteluun huomattavasti miehiä vähemmän. Tutkijan mukaan tasa-arvolakia noudatetaan nyt huonommin kuin 90-luvulla - monien lakien ja uudistusten valmistelu on siirtynyt yksittäisten miesten käsiin.

Valtiotieteen tohtori, akatemiatutkija Anne Maria Hollin mukaan miesten mielipide painaa etenkin eduskunnan valiokunnissa.

-Keskimäärin joka kolmas kuultu on nainen ja mitä tärkeämpi asia on kysymyksessä, sitä vähemmän kuullaan naisia, hän sanoo.

Hollin mukaan ei siis ole yllättävää, että ennen ydinvoimapäätöstä eduskunnan valiokunnat kutsuivat kuultavaksi yli neljä kertaa enemmän miehiä kuin naisia.

"Tasa-arvolain kiintiösäädös näyttää unohtuneen"

Etenkin isojen talousasioiden päätösvalmistelussa naiset ovat alituiseen alakynnessä. Epätasajako selittyy osittain sillä, että moni kova tieteentekijä, yritysjohtaja ja ammattijärjestöjyrä on yhä mies.

Mutta Hollin mukaan naisten ääni on nyt heikompi kuin 90-luvulla - vaikka naiset ovat vallanneet talouden ja politiikan paalupaikkoja.

-Esimerkiksi tasa-arvolain kiintiösäädös näyttää joissain tapauksissa unohtuneen, hän sanoo.

Ministeriöt esimerkiksi ovat alkaneet itse nimittää uudistuksia valmistelevia komiteoita tai lykkäävät valmistelun vain yhden miehen kouriin.

-Samaan aikaan kun naisia ja miehiä pitäisi istua komiteoissa miettimässä, sitten on valittukin selvitysmiehiä, jotka hyvin paljon, lähes 90-prosenttisesti, ovat olleet nimenomaan miehiä, sanoo Holli.

Lausuntoautomaateista eroon

MInisteriöt ja valiokunnat turvautuvat helposti vakioasiantuntijoihin. Konkarilausuja laskuttaa eduskunnan valiokuntavierailuista vuodessa jopa 60 000 euroa. Lausuntoautomaateista pitäisi tutkija Hollin mielestä päästä eroon. Näin myös erilaiset kansalaisjärjestöt voisivat saada tosiasiallisen mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon siinä vaiheessa, kun päätös ei ole vielä lukkoonlyöty.

Myös talousjärjestö OECD on moittinut Suomen vaikuttajapiirejä liian pieniksi.

Lähteet: YLE Uutiset