1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kone Oyj

Entisöijät kaipaavat tietoja Hanssin-Jukan kahvilahistoriasta

Hämeenlinnassa pitkään kahvilana ja nähtävyytenä seisseen DC-2 Hanssin-Jukan entisöinti on vihdoin päässyt alkuun. Kunnostajat sekä Hanssin-Jukan historian kirjoittaja kuulisivat mielellään enemmän lentokoneen Hämeenlinnan vaiheista.

Kone Oyj
Hanssin-Jukan kotina on toistaiseksi huoltoteltta. Konetta ollaan sijoittamassa Luonetjärvellä korjaustelttaan 14.6.2010.
Hanssin-Jukan kotina on toistaiseksi huoltoteltta. Konetta ollaan sijoittamassa Luonetjärvellä korjaustelttaan 14.6.2010.Matti Valtonen

Helteiden takia entisöinti on ollut hetken keskeytyksissä, sanoo Ilmasotakoulun Killasta entisöintityöryhmän nokkamies Kari Kärkkäinen. Telttahallin kuumuuden takia talkoolaiset odottavat hieman viileämpiä ilmoja.

Kunnostajat kaipasivat koneesta puuttuvia osia, ja apua löytyikin Hämeestä. Urjalasta löytyi koneen matkustamon penkki, jota voidaan käyttää mallina uusia istumia valmistettaessa. Entisöijät ovat saaneet myös muutamia maailmalla harhailleita mittareita.

Kone kärsi Hämeenlinnassa

Kone vaurioitui jonkin verran seistessään Hämeenlinnan linja-autoaseman vieressä vuosina 1959-1983. Rekka peruutti sen nokkaan ja rikkoi DC-koneille tyypillisen kaksoisvalonheittimen. Sen pellille tosin löytyy Suomessa mallikappale: Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla on lasten leikkimökkinä olleen DC-2:n rungon pätkä, jossa on melko ehjä nokka.

Enemmän vaurioita kuitenkin aiheutti kahvilana olleen Hanssin-Jukan vessa. Sen valumat syövyttivät pahasti koneen metallia. Lisäksi kesäkahvilana Hämeenlinnan Ampumaseuralle ja sen nuorisotyölle varoja kerännyt kone kärsi talviajan ulkona olosta.

Hämeenlinnan vaiheista vähän tietoja

Kari Kärkkäinen harmittelee miten vähän entisöijillä on tietoja koneen Hämeenlinnan vaiheista. Hän pyytääkin lähettämään joko muistikuvia tai peräti valokuvia, mikäli niitä hämeenlinnalaisilla on. Kone toimi kahvilana vuodesta 1959 vuoteen 1974, jolloin seura sulki sen kannattamattomana.

Hanssin-Jukka oli aikanaan Hämeenlinnan suosituimpia nähtävyyksiä. Kesävieraiden ohjelmaan kuuluivat ilman muuta kahvit tai jäätelö Hanssin-Jukassa. Koneessa oli pieni hissi, jolla tilaukset nousivat alla olleesta keittiöstä koneen rungon kahvilatilaan.

Tiedot ja muistot voi toimittaa Keski-Suomen Ilmailumuseoon, joka vastaa koneen entisöinnistä yhdessä Ilmasotakoulun Killan kanssa. Matti Hämäläinen kirjoittaa parhaillaan kirjaa konevanhuksesta. Myös hän voi käyttää kahvilavaiheen lisätietoja.

Lentomestari Osmo Rantala pelastajana

Hanssin-Jukkaa lentänyt Osmo Rantala pelasti Ilmavoimien käytöstä poistetun ja romutettavaksi määrätyn koneen viime hetkellä. Sai vielä peräsimestä kiinni, kuten Kari Kärkkäinen sanoo. Rantala osti myös sisarkoneen Isoo-Antin, mutta se päätyi lopulta romuksi.

Rantala puratti koneen ja kuljetutti sen Hämeenlinnaan koottavaksi sekä lahjoitti Hanssin-Jukan ampumaseuralle. Vuodesta 1974 kone seisoi tyhjänä ja hylättynä, Hämeenlinnan kaupunki ei ollut sen pelastamisesta nähtävyytenä kiinnostunut. Seura myi lopulta koneen Karjalan Lennoston killalle, joka luovutti sen Keski-Suomen Ilmailumuseolle.

Kari Kärkkäisen mukaan siirto ei vielä pelastanut harvinaista konetta. Vuoden 1983 jälkeen ensimmäinen talvi meni huonoissa tiloissa, kone vaurioitui vielä entisestään.

Takana on värikäs historia

Hanssin-Jukka on tärkeä kone koko Suomen historiassa, sanoo Kari Kärkkäinen. Se oli Marskin nimikkokone ja kuljetti marsalkkaa lukuisia kertoja. Ensilentonsa se teki Suomen merkeissä talvisodassa pommikoneena, ohjaimissa kreivi Carl Gustav von Rosen. Se olikin Jukan ainoa pommilento. Jatkosodassa se toimi kuljetuskoneena. Päätehtävä oli viedä Laguksen joukoille Laatokan Karjalaan polttoainetta ja ammuksia, paluulennoilla kyydissä oli haavoittuneita. Kärkkäinen muistelee koneen tuoneen hoitoon 630 haavoittunutta.

DC-2 huolsi kaukopartiomiehiä sekä jatkosodassa että Lapissa. Aina osumatarkkuus ei ollut täydellinen. Kärkkäinen muistelee Lapin taistelijoille tarkoitetun sulatejuustopudotuksen osuneen joskus ladon seinään, josta miehet saivat sen kaapia näkkileipänsä päälle.

Erikoisimpia lennoista taisi olla matka Liettuaan, josta kone nouti jo kertaalleen haudattuja suomalaisia lentäjiä, jotka olivat pudonneet siirtolennon aikana. Kone kuljetti milloin mitäkin aina vuoteen 1955, jolloin viime ajat kartoituslentoja tehnyt veteraani lensi viimeisen kerran. Entisöijät aikovat palauttaa koneen jatkosodan ajan asuun.

Harvinainen kone

Kari Kärkkäinen muistelee, että Douglas DC-2 koneita valmistettiin vain 156 kappaletta. Sen seuraaja DC-3 onkin maailman tunnetuimpia koneita, niitä on ollut käytössä myös Suomessa.

Hollannissa on menossa toinen DC-2:n kunnostus, he aikovat saattaa omansa lentokuntoon saakka. Siihen eivät suomalaisrahkeet riitä.

Kari Kärkkäinen arvelee, että työhön menee talkoolaisilta useita vuosia. Hiljattain valmistuneen Blenheim pommittajan kunnostukseen meni pari vuotta, mutta Hanssin-Jukka on sitä paljon suurempi ja huonokuntoisempi. Kone tulee aikanaan esille Tikkakoskella.

Tiesittekö: Yksi koneen sota-ajan lentäjistä on edelleen elossa. Ja Hanssin-Jukan ihailijoille on pienoismallimarkkinoilla 1/72-mittakaavan kone, jossa ovat mukana suomalaiset maalausohjeet ja tunnukset.

Lähteet: YLE Häme / Markku Karvonen

Lue seuraavaksi