Huuhaa-tiede hirvittää tutkijoita

Kepeät tiedeuutiset ovat täyttäneet tiedotusvälineitä viime vuosina. Etenkin internetissä lukijoita houkutellaan otsikoilla, jotka tuntuvat liian hurjilta ollakseen totta - ja usein ne sitä ovatkin. Tutkijapiireissä moni pelkää kehityksen jopa ohjaavan tieteen rahoitusta ja heikentävän ihmisten kykyä erottaa vakavat tutkimukset julkisuushakuisesta huuhaasta.

Kotimaa
"Suklaapatukka päivässä pitää sydänvaivat loitolla" -juttu lehdessä
Kepeät ja viihteelliset tiedeuutiset ovat yleistyneet tiedotusvälineissä. Etenkin internetissä lukijoita houkutellaan räväköillä otsikoilla.

Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittäviä tutkimuksia tehdään luultavasti koko ajan, mutta lehtiä lukemalla voisi kuvitella, että koko tiedeyhteisö on hurahtanut tutkimaan viinaa, seksiä ja vaarallisia elintarvikkeita.

Tutkijalle heruu maailmanlaajuista huomioita, jos tulokset kertovat esimerkiksi, että nainen saa parhaiten orgasmin sukat jalassa. Tiedeviihde myy, mutta tutkijoita trendi ei välttämättä miellytä.

- Tiede ei koostu tällaisista yksittäisistä otsikoista ja uutisista, vaan kulkee eteenpäin monen vuoden jänteellä. Ei tiede ole sellaista, että keskiviikkona voidaan kirjoittaa johonkin iltapäivälehteen, kuinka tänään löytyi tämä juttu ja torstaina löytyi joku uusi juttu, akatemiaprofessori Kari Enqvist muistuttaa.

Enqvist kuitenkin tietää, ettei kepeiden punaviinitutkimusten poistaminen iltapäivälehdistä saisi ihmisiä kuitenkaan ryntäämään vakavan kvanttifysiikan pariin.

- Kyllä viihteelliselläkin tieteellä on arvonsa, koska se herättää mielenkiintoa. Se on vähän kuin markettien keskiolut eli sisäänheittotuote, akatemiaprofessori sanoo.

Toimittajillakin vaikeuksia erottaa kunnon tutkimukset

Kun yleisö on sisäänheitetty tieteen pariin, pitäisi opettaa tieteen lukutaitoa niin toimittajille kuin median kuluttajille. Kaikki tutkimukset ja kaikki argumentit eivät ole saman arvoisia. Tiedeyhteisöstä löytyy hahmoja, jotka kyseenalaistavat yleisenä pidettyjä totuuksia. Näitä puheenvuoroja nähdään muun muassa rokotusasioiden kohdalla ja keskustelussa ilmastonmuutoksesta.

Jonkun asiantuntijan vastalause ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki aiempi tutkimustieto olisi kerralla kumottu.

- Toimittajan kannalta on edullista, että on ristiriitaisia mielipiteitä ja jännitteitä, jotka herättävät lukijan kiinnostuksen. Ymmärrän sen. Mutta jos on tuhat samaa mieltä, aina sieltä löytyy se yksi vastarannankiiski, joka jostain syystä inttää usein selvässäkin asiassa, akatemiaprofessori Kari Enqvist tähdentää.

Tieteen tukiopetukselle on käyttöä. Vaikka Suomen koulujärjestelmä kerää kehuja ulkomaita myöten, lukuisat suomalaiset uskovat edelleen esimerkiksi horoskooppeihin, homeopatiaan ja humanoidien vierailuihin.

Lähteet: YLE Uutiset / Markus Tiittula