Lentomuurahaisten kokoontumisajoissa on kyse treffailusta

Viime päivinä parveilevat lentomuurahaiset ovat vallanneet niin leikkipuistot, puutarhat kuin autojen konepellit. Pörräävä ötökkäilmiö kuitenkin myös katoaa yleensä yhtä ripeästi kuin ilmestyikin.

muurahaiset

Hyönteistutkija Juhani Itämiehen mukaan kyseessä on normaali jokavuotinen ilmiö. Suomessa on useita muurahaislajeja, jotka osallistuvat näihin karkeloihin, kukin oman aikataulunsa mukaan.

- Muurahaisten pesissä, sekä isoissa näkyvissä kekopesissä, että lahopuun ja rakennusten sisään ja pihalaattojen alla oleilevissa yhdyskunnissa kehittyy vuoden mittaan iso joukko uusia kuningattaria ja koiraita, jotka ovat siivellisiä. Näihin aikoihin ne lähtevät parveilulennolle tavatakseen vastakkaisen sukupuolen edustajia, Juhani Itämies kertoo.

Parveilulennon ajoitus on valittu hyvin tarkkaan, jotta muurahaisilla olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet löytää "se oikea". Pesässä on monen päivät tai jopa useamman viikon ajan valmiita siivellisiä koiraita ja kuningattaria, jotka odottavat levottomana sopivaa merkkiä lähteä liikkeelle

- Monille lajeille se on on tällainen lämmin hellejakso. Mielummin myös mahdollisimman vähätuulinen, sanoo Itämies.

Esimerkiksi hevosmuurahaiset lentävät yläilmoihin parveilemaan ja saattavat nousta hyvinkin korkealle. Tämä näkyy taas siinä vaikkapa poikkeuksellisesti metsän yllä lentelevästä lokkiparvesta.

Pariutumista yhdyskuntien välillä ja sisällä

Pariutumislennon tarkoituksena on saattaa eri yhdyskuntien muurahaiset yhteen.

-Pariutumista tehostetaan myös niin sanotuilla muurahaisten kokoontumisajoilla, jotka pidetään lajille tyypillisillä paikoilla. Tällaisia voivat olla erikoisen värinen kallio tai tietty hiekka-alue, mutta valitettavan usein myös jokin ihmisen rakennelma. Varsinkin jos kyseessä on kusiaisten parveilu, ne kun tunnetusti purevat ikävästi, Juhani Itämies toteaa.

Lento kestää yksi tai kaksi päivää, jonka jälkeen muurahaiset katoavat kuin taikaiskusta.

- Täysin ne eivät toki katoa, vaan koiraat kuolee parittelun jälkeen. Naaraat puolestaan hakevat uuden sopivan pesäpaikan, pudottavat siipensä ja alkavat rakentaa uutta yhdyskuntaa. Sen takia se hyvin lyhytaikainen ilmiö, summaa Hyönteistutkija Juhani Itämies.

Lähteet: YLE Satakunta