Korkea puu on kelpo ukkosenjohdatin

Taloa korkeampi ja noin 10 metrin päässä kasvava puu toimii ukkosenjohdattimena. Hyvin lähellä rakennusta kasvava pihapuu ei kuitenkaan suojaa salamalta. Uusiin rakennuksiin vaaditaan rakennettavaksi rengaselektrodi.

rakennukset
YLE Lahti

Salama pyrkii aina etsimään kaikkein suorimman reitin maahan.

- Jos rakennuksen ympärillä on korkeita rakenteita tai puita, niin salama suuntaa iskunsa siihen, kertoo tekninen johtaja Esa Tiainen Suomen sähkö- ja teleurakoitsijaliitosta.

Rakennuksen sijainti vaikuttaa siihen, kuinka tärkeä ukkossuojaus on.

- Ukkossuojaus kannattaa rakentaa, jos paikalla on kokemusta ukkostuhoista.

Tiainen muistuttaa myös, että jos rakennuksessa on paljon elektronisia sähkölaitteita, näiden suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Peltikatto johtaa sähköä

Kätevä jokamiehen ukkossuojaus on Tiaisen mukaan mahdollista rakentaa omakotitaloon tai mökille.

- Salamavirta johdetaan hallitusti maahan, ettei se kulje rakennukseen ja siten aiheuta palovaaraa.

Jos rakennuksessa on peltikatto, voidaan siihen juottaa vaijereita. Pelti johtaa sähköä, joten katto toimii näin alastulojohtimena.

- Pitää kuitenkin varmistaa, että pelti on riittävän vahvaa. Jos pelti on hyvin ohutta, salamavirta voi aiheuttaa peltiin reikiä tai vaurioittaa peltiä. Kaikki peltikatot eivät ole riittävän vahvoja alastulojohtimiksi, Tiainen muistuttaa.

Ideana on, että alastulojohdin kytketään mieluiten vähintään rakennuksen kahdesta nurkasta. Tämä johdin tuodaan nurkasta maahan, jossa pitäisi olla maadoituselektrodi, mihin alastulojohdin kytketään.

Maadoituselektrodina käytetään yleensä kupariköyttä.

- On oltava tarkkana, että liitos onnistuu, koska peltikatto on monesti terästä.

Kun kupari ja teräs joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa, liitoskohta syöpyy nopeasti, ellei käytössä ole oikeanlainen liitosmenetelmä.

- Olemassa on sopivia siirtymisliittimiä, joilla kupari ja teräs voidaan liittää toisiinsa niin, että se kestää, tekninen johtaja Esa Tiainen Suomen sähkö- ja teleurakoitsijaliitosta kertoo.

Rengaselektrodi on tehokkain

Vanhemmissa rakennuksissa maadoituselektrodi on kaapeliojassa, jossa sähkökaapeli tulee rakennukseen. Esa Tiaisen mukaan tämäkin antaa suojaa, mutta parempi on, jos maadoituselektrodi kiertää koko rakennuksen.

- Jos salama iskee esimerkiksi läheiseen pihapuuhun ja salama lähtee kulkeutumaan kohti rakennusta, niin se kohtaa ensimmäisenä tämän rengaselektrodin, joka johtaa salaman turvallisesti maahan.

Sopiva syvyys ympärillä kulkevalle maadoituselektrodille on se kohta, johon saakka rakennuksen perustukset ulottuvat eli 50-60 sentin syvyydessä.

Pelkästään ukkossuojauksen takia maadoituselektrodia ei kannata kaivaa rakennuksen ympäri, koska kyseessä on melko työläs ja kallis operaatio.

- Jos rakennuksessa on jo jonkinlainen maadoituselektrodi, niin jo siihen liittäminen antaa tietyn suojan.

Salamasieppariksi käy myös esimerkiksi televisioantennin jatkeeksi asennettu seiväs, josta on vedetty vaijeri maahan.

Iästä voi päätellä suojauksen

Vanhan omakotitalon iästä voi päätellä onko se maadoitettu.

- Jos on ennen 60-lukua tehty rakennettu rakennus, todennäköisesti elektrodi puuttuu kokonaan. Uudemmissa rakennuksissa on jonkinlainen elektrodi.

Pari kolme vuotta sitten rengaselektrodi tuli vaatimukseksi uusiin taloihin. Uusissa omakotitaloissa ja kesämökeissä on siis maadoituselektrodi rakennuksen ympärillä tai rakennuksen perustusten alla.

- Jos on epäselvä asiasta, sähköurakoitsija pystyy nopeasti katsomaan löytyykö rakennuksesta elektrodi, Tiainen vinkkaa.

Lähteet: YLE Lahti