Itseoppineiden taide kelpaa jo museoihin

Turussa on esillä outsider-taidetta, jonka tekivät ovat itseoppineita, eivät taidekoulujen kasvatteja. Outsider-taidetta ovat esimerkiksi suomalainen ITE-taide ja mielenterveyspotilaiden taideteokset. Radion kulttuuriuutiset kävi katsomassa Tätä ei kehystetä -näyttelyä tavallisen taiteenystävän kanssa.

kulttuuri
Kivestä ja rautaromusta tehdyt miehen kasvot.
Kirsti Mäen kivi- ja romuveistos "Voimistelija" Aboa Vetus & Ars Nova -taidemuseon näyttelyssä.Aboa Vetus & Ars Nova / Silja Lehtonen

Aboa Vetus & Ars Nova -taidemuseossa Turussa nähdään tänä kesänä paitsi kotimaista ITE-taidetta, myös sveitsiläisestä kokoelmasta lainattuja teoksia, joista suurin osa on psykiatristen potilaiden sairaaloissa tekemiä töitä.

Eläkkeellä oleva perushoitaja Satu Palonen on kulttuurin suurkuluttaja. Hän suhtautuu Outsider-taiteeseen ennakkoluulottomasti. Hän on myös aiemmin nähnyt suomalaisten mielenterveyspotilaiden tekemiä töitä.

-Tuollaista kaaosta nekin ovat pitkälti olleet, Palonen sanoo belgialaisen Martine Copenaut’n töistä.

Copenaut eristettiin downin syndrooman takia mielisairaalaan 18-vuotiaana, jossa hän kuoli vuonna 2004 vain 49-vuotiaana. Hänen värikynillä tekemänsä spiraalimaiset muodot herättävät Palosen kiinnostuksen.

- Olisiko siellä aivoissa sitten sellainen olo, että asiat ja ajatukset menevät kiihtyvällä vauhdilla eikä niitä oikein hallitse.

Palonen näkee Copenaut’n töissä universumin tai solujen muotoja.

- Ehkä mielenterveyspotilaiden aivot ovatkin paljon kehittyneemmässä vaiheessa. Ehkä he tajuavat avaruuden paljon paremmin kuin niin sanottu normaali ihminen, Palonen pohtii.

Kenen tekemä taide kelpaa kehyksiin?

Tätä ei kehystetä -näyttely pyrkii haastamaan katsojan käsityksiä siitä, kenen töitä voi kutsua taiteeksi.

Taidekentällä asenteet ovat jo muuttuneet. Itseoppineiden tekemää taidetta ei enää suljeta näyttelyiden ulkopuolelle, ja Euroopasta löytyy jo useita outsider-taiteeseen erikoistuneita museoita.

- Mutta jos tämä ei ole virallista taidetta, niin onpa ihmeellistä, koska tämä sommitelma on niin hieno! Toisaalta, eihän koskaan ole ymmärretty neroja, vaan vasta myöhemmin huomataan, miten fiksu joku onkin ollut, Palonen sanoo.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Jenni Stammeier