Metsästäjä: Ei ahneudella vaan tasapainoillen

Rovaniemeläinen Juha-Petteri Juotasniemi on intohimoinen metsästäjä, joka metsästää melkein kaikkea luvallista riistaa. Karhunmetsästys on kokeilematta - toistaiseksi. Hänelle metsästys ei ole pelkkää riistan saamista, vaan se on myös vastuuta. Juha-Petteri käyttää paljon aikaa haittaeläinten metsästykseen.

metsästys
Juha-Petteri Juotasniemen koirat Pihla ja Muska ovat aina valmiita lähtemään metsälle.YLE / Anni Tolppi

- Metsästyskausi alkaa elokuun alussa. Ensin tulee varis, korppi, lokki ja myöhemmin virittelen minkinraudat ja ketunloukut. Sitten tulee hanhenpyynti ja hirvijahti. Nyt aloitan varisjahdin, nehän ovat haittalintuja joita ei syödä, mutta se on riistanhoidollista hommaa, sanoo Juha-Petteri Juotasniemi ja jatkaa.

- Se on hyvää treeniä koirille, siinähän saa noutotreeniä ja ei ne linnut hukkaan mene, vaikka ei niitä syödäkään. Mekin toimitamme niitä noutajakerhoille ja seisojakerhoille treenilinnuiksi ja koelinnuiksi. Ettei niitä tosiaan ammuta ja nakata metsään, kyllä niille käytttöä tulee.

- Ymmärrän ettei kaikilla metsästäjillä ole aikaa haittaeläinten metsästämiseen. Loukkujen virittäminen ja tarkistaminen vie aikaa. Itse olen palomies, joten pitkien työvuorojen jälkeen minulla on myös pitkät vapaat.

Haittaeläinten metsästys ei tuo välitöntä hyötyä, mutta se tuo tasapainoa

- Metsästämällä haittaelämiä saan jatkettua metsästyskautta. Sitä paitsi olen vuosikausia metsästänyt syötävää riistaa, joten ajattelin tasapainon nimissä metsästää myös ei-syötäviä elämiä. Haluan omalta osaltani tasapainottaa luontoa. Haittaeläinten kantaa ei saa päästää kasvamaan, niinkuin pienpedoille on nyt vähän käymässä.

Nälkä kasvaa syödessä

- Karhunmetsästys on vielä kokeilemetta. Minulla on Laika-koira vanhempien luona kasvamassa. Jos siitä tulee karhukoira, niin aion käydä karhujahdissakin.

- Parhaimmillaan metsässä kuluu jopa 100 päivää vuodesta. Ennen ajattelin paljon saalista, nytkin se on tärkeää koirien kannalta, jotta niiden työ olisi palkitsevaa. Enemmän se on kuitenkin arjesta irrottautumista. Hiljaisuutta ja rauhoittumista. Sitä on oman itsensä herra. Kukaan ei tule sanomaan, minne menet ja mitä teet. Vielä parempi, jos on kännyköiden ulottumattomissa.

Lähteet: YLE Lappi / Anni Tolppi