Metallin palkkasopua haetaan vielä ennen kuun loppua

Suomen suurimman vientialan, teknologiateollisuuden, palkkaneuvottelut käynnistyvät jälleen ensi viikolla. Keväällä yritys palkkasovusta kaatui ja nyt vientiyritykset odottavat sopimusta alalle vielä kuluvan elokuun aikana. Neuvotteluja hiertää paitsi raha, myös työnantajan halu sopia palkoista entistä enemmän yrityksissä.

talous

SAK-lainen Metalliliitto ja työnantajien Teknologiateollisuus keskeyttivät neuvottelut keväällä, paitsi yleisen taloudellisen epävarmuuden, myös palkankorotusten muodosta jatkuneen riitelyn vuoksi. Nyt palkkasovun pitäisi löytyä muutamassa viikossa, vaikka asetelmat eivät ole keväästä muuttuneet.

Työnantaja ajaa palkanmuodostukseen entistä enemmän yrityskohtaisuutta. Työmarkkinajohtaja Risto Alanko Teknologiateollisuudesta muistuttaa alan erilaisista näkymistä.

- Näkymät ovat edelleen erittäin epäyhtenäiset. Tässä mielessä uusien tilausten saaminen ja tilauskirjojen paksuus vaihtelevat todella paljon alan yrityksestä toiseen.

"Vaikea sopia paikallisesti yhtään mitään"

Perinteiseen SAK-laiseen tapaan Metalliliitto ajaa yleiskorotuksia. Puheenjohtaja Riku Aalto suorastaan tuohtuu työnantajien vaatimuksista.

- Ihmetyttää kyllä se halukkuus näihin paikallisiin sopimisiin ja yrityskohtaisuuksiin, kun muistakin asioista sopimisessa tuntuu olevan huomattavia vaikeuksia yrityksissä. Näyttää siltä, että niiden yritysjohtajien, jotka nyt huutavat yrityskohtaisuuden perään, niin heidän yrityksissään nimenomaan on huomattavia vaikeuksia sopia paikallisesti yhtään mitään.

Aalto liputtaa ensisijaisesti palkankorotuksiin yleiskorotuksia. Metalliliitto ajaa myös niin sanottua perälautamallia, eli jos yrityskohtaisesti ei päästä yrityserästä sopimuksiin, niin silloin tulevat yleiskorotukset kaikille.

- Tämä on tietysti yksi keskeinen vaatimuksemme kun lähdemme neuvotteluun.

Teknologiateollisuus ja Metalliliitto neuvottelevat nyt vain palkankorotuksista. Osapuolet sopivat jo viime syksynä kolmivuotisesta työehtosopimuksesta, jossa palkoista neuvotellaan erikseen kullekin vuodelle.

Kummallakin osapuolella on myös mahdollisuus irtisanoa sopimus, jos sopua palkankorotuksista ei synny.

"Nollalinja ei todellakaan riitä"

Kumpikaan osapuoli ei julkista sopimustavoitteitaan. On kuitenkin selvää, ettei nollalinja palkankorotuksissa enää käy, kun vientikin on vihdoin alkanut vetää. Näin ajatellaan ainakin palkansaajapuolella.

Riku Aalto sanoo Metallin tavoittelevan selkeästi palkankorotuksia, mutta hän ei halua täsmentää palkankorotusvaadetta.

- Nollalinja ei riitä jäsenistölle, eikä riitä myöskään meille. Se on ihan selvä asia.

Teknologiateollisuuden Risto Alanko ei halua ottaa kantaa siihen, onko nollalinjan yrittäminen työnantajapuolelta edes realistista.

- En ota tässä mihinkään lukuihin kantaa, meillä on tapana, että puhumme niistä neuvottelupöydässä. Yksi mittari on, että meillä on alalla edelleen parisenkymmentä tuhatta henkeä lomautusjärjestelyjen piirissä, mikä kertoo ettei töitä ole riittävästi. Ja töitä ei saada kuin hyvällä kilpailukyvyllä, tätä taustaa vasten joudumme käymään nämä keskustelut.

Palkka-ankkuri on nyt upotettu

Metallin sopimuksia on totuttu seuraamaan julkisuudessa tarkoin, koska ala on usein toiminut työehtosopimusneuvottelujen päänavaajana, eli sen palkankorotusten tasoa on seurattu myöhemmin myös muiden alojen sopimuksissa.

Nyt tällainen palkka-ankkuriajattelu on upotettu.

Metallin Riku Aalto pitää koko palkka-ankkurikeskustelua jo turhana.

- Nyt kun työnantajat ovat halunneet irtautua tuposta ja meillä on liittokohtaiset ratkaisut ripoteltu pitkin vuotta eri liittojen osalta, niin ei voida enää sanoa kuka aloittaa ja kuka lopettaa neuvottelut. Olen varma siitä, että jokainen liitto yrittää parhaalla mahdollisella tavalla puolustaa oman jäsenkuntansa etuja.

Teknologiateollisuuden Risto Alanko on huolissaan suomalaisesta kustannustasosta.

- Vaikka on kesä ja purjehtiminen ajankohtaista, ei minusta ankkureista kannata puhua. Mutta on todella otettava vakavasti suomalainen kustannustaso, sitä on selvästi kyettävä alentamaan. Tähän kiinnitti huomiota muun muassa Euroopan keskuspankki ja toivoisin, että se otetaan jokaisella alalla vakavasti.

Ankkurin upotuksen lisäksi on toinenkin asia, josta osapuolet ovat samaa mieltä, eli valtion tukiaiset. Mari Kiviniemen hallitukselle lähteekin yhteinen toivelista pian alkaviin budjettineuvotteluihin.

Niin Metalliliitto kuin Teknologiateollisuuskin toivovat vientiteollisuuden tukemista sekä valtion osallistumista lomautettujen työttömyysturvan rahoittamiseen.

Lähteet: YLE Uutiset / Tytti Sulander