Voisihan sitä Suomeen tulla uudestaankin

Kolme viikkoa suomea ei riitä karkottamaan ulkomaalaisnuoria. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n ja Oulun yliopiston järjestämä suomen kielen kurssi päättyi iloisissa, mutta haikeissa tunnelmissa. Suomeen pitää päästä pian uudelleen.

kurssit
Cimon opiskelijoita
YLE / Esa Viippola

Kolmekymmentäkuusi opiskelijaa aloitti suomen kielen kesäkurssin kolme viikkoa sitten. Tiistai-iltana he kaikki saivat käteensä kurssitodistuksen. Arvosanoiksi opiskelijat saivat joko hyvän tai kiitettävän, tyydyttävään ei tyytynyt kukaan.

- Tämän vuoden lähtötaso oli tasaisempaa kuin aikaisempina vuosina, ja se teki meidän opettajien työstä paljon helpompaa, toteaa kurssin johtajaopettaja Outi Kultalahti.

Hyvä yhteishenki

Myös kurssilaisten yhteishenki oli Outi Kultalahden mukaan korkealla. Opiskelijat viihtyivät vapaa-ajallakin hyvin yhdessä. Yhdeksi kurssin kohokohdaksi Kultalahti nostaa karaoke-illan, johon melkein kaikki opiskelijat osallistuivat innokkaasti. Myös kurssin lopputöinä tehdyistä esitelmistä paistoi läpi aito innostus.

Teoriaopintojen ja puheharjoitusten lisäksi oppia annettiin vierailevien luennoitsijoiden voimin ja suomalaiseen kulttuuriin tutustuttiin myös perhevierailujen avulla. Opiskelijoiden kommenttien perusteella kurssin ja koko reissun parasta antia olivat juuri erilaiset suomen kielen murteet ja suomalaiset ihmiset.

Vettä ja makkaraa

Oppituntien vastapainoksi kurssilla oli myös muuta ohjelmaa. Kahden päivän retki Hailuotoon oli virolaisen Helis Ustin ja saksalaisen Kornelia Trosienin mukaan erittäin mielenkiintoinen. Ennen kurssia Helis toivoi pääsevänsä mahdollisimman lähelle vettä ja Hailuodossa se varmasti onnistui paremmin kuin hyvin. Kornelialle saariseikkailusta jäi kauniin luonnon lisäksi mieleen myös eräs toinen perisuomalainen asia.

- Makkaraa oli ensin laavulla ja sitten hotellissa ruuaksi oli makkaraa ja vielä aamulla taisi olla makkaraa, Kornelia luettelee naurua pidätellen.

Varmasti takaisin

Kurssin päätösjuhlassa sekä Helis että Kornelia ovat jo melko väsyneitä. Tekemistä on ollut niin paljon, että nukkuminen on välillä meinannut unohtua kokonaan. Hyvät arvosanat – kiitettävä kummallakin – tuntuvat hyvältä, mutta kolmen viikon yhteiselon loppu vetää silti mielen haikeaksi.

- Tulen kyllä varmasti vielä takaisin, Helis vakuuttaa.

Lähteet: Yle Oulu / Esa Viippola