1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Miten ukkoseen pitäisi varautua?

Ukkosen aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina. Miten ukkoseen pitäisi varautua kotona? Kannattaako pysyä kaukana tulisijoista? Pitääkö kaikki töpselit ottaa irti ensimmäisen jyrähdyksen jälkeen?

Kuva: Eila Haikarainen / Yle

Ukkosen aiheuttamat vahingonkorvaukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Finanssialan Keskusliiton mukaan myrsky- ja ukkosvahinkoja korvataan koti- ja metsävakuutuksista miljoonilla euroilla vuosittain. Lisääntyminen johtuu paljolti siitä, että nykytekniikka on aiempaa herkempi ukkosen aiheuttamille ylijännitteille sähköverkossa. Erityisen herkkiä ovat tietokoneet, joissa on laajakaistakaapeli.

Ukonilmalla moni miettii, pitäisikö sähköjohdot vetää irti pistorasioista.

- Se on perinteinen hyvä tapa. Varsinkin maaseudulla taajamien ulkopuolella valtaosa ukkosen aiheuttamista tuhoista saapuu sähköverkon kautta. Kyllä kannattaa näin tehdä, sanoo tekninen johtaja Esa Tiainen Sähköinfo Oy:stä.

Ilmaverkkoon salama iskee todennäköisemmin lähelle ilmajohtoa kuin maakaapeliverkkoon. Siksi kerrostalossa ja tiheästi asutulla taajama-alueella ukkosen aiheuttamien vahinkojen riski on pienempi kuin maaseudulla. Tiainen vetäisi silti ukkosella tietotekniikan ja digiboksien lisäksi myös kodin kylmäkoneiden töpselit irti, myös kaupungissa.

- Jääkaapit ja pakastimet voivat vaurioitua ihan yhtä lailla ukkosella. Vetäisin myös ne irti, vaikka kauaa aikaahan niitä ei voi pitää pois päältä, Tiainen sanoo.

Piikki voi tulla sähköverkkoa pitkin kaukaakin.

- Välttämättä ei edes huomaa ukkosta, kun digiboksi on jo hajonnut.

Suojauskonstit on monet

Suomessa laki ei määrää sähköverkon ylijännitesuojauksesta mitään. Norjassa on voimassa määräys, jonka mukaan asuintaloihin pitää tehdä ylijännitesuojaus. Sellaisen voi tehdä myös Suomessa.

- Ylijännitesuojan asentaminen sähkötauluun estää sähkölaitteiden hajoamisen ukkosella.

Myös kaupoissa myytävät jatkojohtomalliset ylijännitesuojat antavat jonkinlaisen suojan.

- Taso vaihtelee paljon, ja hinta korreloi laatua. Ne antavat pienen suojan, mutta niiden varaan ei voi perustaa, Tiainen sanoo.

Itse rakennuksen suojaukseen ja salaman aiheuttamien tulipalojen estämiseen käytetään ylijännitesuojausta.

- Rakennuksen suojaamisen perusperiaate on se, että rakennetaan esimerkiksi peltikatolta johtava reitti maahan, ja maassa on myös kuparielektrodi, joka virran hajottaa. Uudiskohteissa nämä kannattaisi ottaa huomioon jo rakennusvaiheessa. Vanhoihin taloihin asentaminen on mutkikaampaa ja kalliimpaa.

Irti tulisijoista

Korkeat puut suojaavat rakennusta jonkin verran suorilta salamaniskuilta. Silloin salamat iskevät todennäköisemmin puuhun kuin rakennukseen. Puiden täytyy olla kuitenkin riittävän kaukana talosta, jotta salama ei hyppää puusta taloon.

- Salama iskee porrasmaisesti. Kun se on noin 20 metrin korkeudessa, se valitsee kohteen, johon iskee. Yleensä se on normaalia korkeampi kohde, johon se pääsee purkautumaan.

Myös savupiippu on ympäristöään korkeampi, ja noki johtaa hyvin sähköä. Siksi ukkosella kannattaisi Tiaisen mukaan pysyä etäällä tulisijoista.

Ukonilmalla sisätiloissa on kuitenkin turvallisempaa kuin ulkona.