Timantin todelliset taustat jäävät usein hämärään

Haagin sotarikosoikeudenkäynnissä todistaneet julkkikset ovat palauttaneet veritimantit takaisin keskusteluun. Ylen Aamu-tv:ssä vierailleet asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että veritimantteja löytyy edelleen myös eurooppalaisilta markkinoilta.

Kotimaa
Timanttikauppias Keijo Paajanen ja professori Tuomo Melasuo keskustelivat timanteista Ylen Aamu-tv:ssä.
Timanttikauppias Keijo Paajanen ja professori Tuomo Melasuo Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta keskustelivat aamu-tv:ssä siitä, kuinka eettistä timanttikauppa on nykyään.

Professori Tuomo Melasuo ja timanttikauppias Keijo Paajanen ovat seuranneet Haagissa käytävää sotarikosoikeudenkäyntiä osin huvittuneena. Oikeudenkäynnissä syytetään Liberian entistä presidenttiä Charles Tayloria ja todistaja-aitioon on marssitettu muun muassa ristiinpuhuneet huippumalli Naomi Campbell ja näyttelijä Mia Farrow.

- Asia itsessään on tärkeä, jotta vastuussa olevat saadaan oikeuden eteen. Mutta on hiukan koomista, että todistajiksi piti tulla superjulkkiksia, ennen kuin asia sai huomiota, Melasuo kertoo.

Paajanen on seurannut oikeudenkäyntiä omasta näkökulmastaan. Hän on katsonut todistajalausuntoja netin välityksellä ja ihmettelee, miten ympäripyöreästi timanttien taustoja käsitellään.

- Oikeudenkäynti näyttää farssinomaiselta, jos ollaan rehellisiä. Todistuksissa ei menty merkityksellisiin yksityiskohtiin, kuten siihen, olivatko Campbellin saamat timantit hiottuja vai raakoja, Paajanen kertoo.

Paajanen kuuli veritimanteista ensimmäistä kertaa 1990-luvun lopulla. Timantit ovat lähtöisin Afrikan kriisialueilta, ja niiden myynnillä rahoitetaan rikollisryhmien toimintaa. Myös timanttien hankkimiseen käytetyt menetelmät ovat kyseenalaisia, sillä kaivoksilla käytetään usein orjatyövoimaa.

Pienellä kauppiaalla suuri vastuu

Professori Melasuo arvioi, että veritimantteja liikkuu myös eurooppalaisilla markkinoilla. Timantit ovat rikollisille helppo tuote, sillä niitä on suhteellisen helppo kaivaa, salakuljettaa ja myydä.

- Kaikissa tämäntyyppisissä konflikteissa, missä heikko valtio taistelee kapinallisryhmiä vastaan, syntyy harmaata taloutta. Tällaista on esimerkiksi huumekauppa ja aseteollisuus. Aseteollisuus on hyvin samanlaista kuin timanttikauppa. On rinnakkain se laillinen puoli ja sitten se toinen, Melasuo pohtii.

Paajanen on timanttikauppias jo toisessa polvessa. Hiotut timantit hän hankkii tunnetuilta eurooppalaisilta toimijoilta. Koska EU:n säännökset ovat muuta eurooppaa tiukemmat, ei Paajanen asioi esimerkiksi luotettavana pidettyjen sveitsiläisten myyjien kanssa.

- Raakatimanteilla emme tee kauppaa. Yhteistyökumppanimme ovat vanhoja ja luotettavia, heillä ei ole varaa menettää kasvojaan, Paajanen kertoo.

Paajasen mukaan kauppiaalla on iso vastuu, mutta keinoja timanttien taustojen tutkimiseen välikäsien vuoksi vain vähän. Käytännössä myyjän on pakko luottaa tavarantoimittajan sanaan, sillä harvalla on resursseja tai ylipäätään mahdollisuutta mennä timanttien alkulähteille.

Paajanen suosittelee ostajaa aina vaatimaan isompien timanttien mukaan sertifikaatin, joka selventää taustoja ainakin osin. Todellisen varmuuden ostoksen taustoista saa kuitenkin vain hankkimalla synteettisesti valmistetun timantin.

Lähteet: YLE Uutiset / Anne-Pauliina Rytkönen