1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomessakin todettu ”supersairaalabakteeria”

Suomessa löydettiin viime kesänä ensimmäiset niin sanottuun supersairaalabakteeriin sairastuneet. Kanta on hieman eri kuin Britanniassa nyt leviävä mutta yhtä vastustuskykyinen lääkkeille. Potilaat olivat saaneet tartunnan ollessaan vakavien vaivojen vuoksi sairaalahoidossa Kreikassa ja Italiassa.

Kotimaan uutiset

Toistaiseksi Suomessa on löydetty alle viisi potilasta, joilla on ollut KPC-entsyymiä tuottava, lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen suolistobakteeri, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Antti Hakanen. Suomessa tämä sairaalabakteeri ei ole tarttunut ihmisestä toiseen.

- Kaikissa tapauksissa potilaat olivat saaneet tartunnan ulkomaisessa sairaalassa. Käsitykseni mukaan kukaan heistä ei kuitenkaan sairastunut, vaan he olivat bakteerin kantajia, Hakanen sanoo.

Oireeton kantaja voi levittää bakteeria, mikä tekee siitä erittäin vaarallisen. Hakanen painottaakin, että ulkomailta Suomeen siirrettävät potilaat on aina eristettävä ja tutkittava tartunnan varalta. Hänen arvionsa mukaan Suomessa ei todennäköisesti ole toteamatta jääneitä tapauksia.

Suomessa ei ole toistaiseksi löydetty yhtään tartuntatapausta, joissa olisi ollut kyse Britanniassa parhaillaan leviävästä, NDM-1-entsyymiä tuottavasta bakteerikannasta. Yhteistä KPC- ja NDM-1-entsyymiä tuottaville kannoille on erittäin hyvä vastuskyky lääkkeille sekä leviämisalttius.

Suomessa todetuista tapauksista kertoi tänään torstaina Mediuutiset.

”Armonaikaa on ehkä vuosikymmen”

Ylilääkäri Antti Hakanen sanoo, että Suomi on varautunut hyvin maailmalla leviävien vaarallisten sairaalabakteerien torjuntaan, minkä ansiosta ne voidaan saada pidettyä kurissa vielä 5–10 vuotta. Tilanne on toistaiseksi hyvä, mutta hänen mukaansa ongelma on kasvamassa ja aika käymässä vähiin.

- Toivon, että pystymme ostamaan lisäaikaa 5–10 vuotta. Me tarvitsemme sen ajan, sillä tällä hetkellä näköpiirissä ei ole hyviä uusia lääkkeitä suolistobakteerien torjumiseksi, vaikka tarvetta todellakin olisi.

Hakasen mukaan perustutkimukseen satsaamisella alkaa olla kiire, sillä uusien lääkkeiden ja hoitomenetelmien kehittäminen vie helposti 15 vuotta. Tutkimukseen sijoittaminen olisi hänen mukaansa myös kannattavaa, sillä erittäin vaarallisten sairaalabakteerien leviäminen käy kalliiksi terveydenhuollolle.

- Kysymys on politiikasta ja rahasta. Suomessa, kuten myös maailmalla, on tuudittauduttu liian hyviin aikoihin. On selvää, että suuntauksen pitäisi viedä kohti yhden hengen potilashuoneita, ja se on aika kaukana tästä todellisuudesta, Hakanen sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset

Lue seuraavaksi