Fillarinyplääjä kiertänyt kesän Porvoossa

Raumalainen Tarmo Thorström on kiertänyt kesän Porvoota nypläystyynyineen. Pitseihin hurahtanut nuori mies toivoo tekemisensä innostavan uusia harrastajia pitsinnypläyksen pariin.

pitsi

Porvoolaista katukuvaa on tänä kesänä värittänyt fillarilla liikkuva nyplääjä. Hänet on voinut tavata vaikka Raatihuoneen torilla nypläyksineen.

- Ensimmäinen tavoite on herättää huomiota, tunnustaa Tarmo Thorström. Sitten kun ihmiset tulevat ihmettelemään, niin kerron heille, mitä mä teen ja kerron tekniikasta,sekä vähän ehkä pitsinnypläyksen historiaakin.

Uusia mahdollisuuksia vanhalla tekniikalla

Opettajaksi opiskeleva raumalaisnuorukainen innostui nypläyksestä kuusi vuotta sitten. Taitoa perinteisiinkin töihin olisi, mutta jälki ei silti ole aivan perinteistä. Porvoolaisen Linnanpihalla Tarmolla oli työn alla musta rannenauha, jonka tekoa pysähtyi katsomaan myös kotimaassaan vierailulla oleva Ruusu Sunila perheineen.

-On hienoa nähdä, miten sitä voi traditionaalista mallia muuttaa, hän ihastelee. Onhan paljon esimerkiksi koruseppiä, jotka tekevät kokonaan uutta työtä vanhoista materiaaleista ja vanhoin tekniikoin - tässä on vähän sama tuntu.

Tarmo Thorström viehättyi aikanaan pitsinnypläyksessä sen moniin mahdollisuuksiin.

- Samalla tekniikalla saa sen pienen hienovaraisen pitsiliinan, mutta sitten vaikka se riippumaton tai kravatin, niin harvaa tekniikkaa löytyy lankatekniikoista, jolla pystyy niin monipuolisesti tekemään, kertoo Thorström.

Pitsein koristeltu paviljonki

Pitsinnypläystekniikan monimuotoisuutta todistaa Porvoossa kesän aikana yleisön kanssa yhdessä nypläten koristettu paviljonki.

Paviljonki on pystytetty Pitsi on tärkeä osa Porvoossa toimivalle kansantaiteiden edistämisyhdistykselle ja onhan Porvoolla myös vaikutuksensa Rauman pitsi-innostukseen.

- Eräs porvoolainen rouva Thella Frankenhaeuser on toiminut 1900-luvun alkupuolella tällasena pitsimesenaattina Rauman pitsille, kertoo Thorstöm. Hän sekä taloudellisesti tuki nyplääjiä että vei heidän pitsejään ihan Helsinkiin Stockmannille myyntiin ja sitä kautta edisti raumalaista pitsinnypläysperinnettä.

Keräilijäkin ymmärtää pitsin uudet muodot

Porvoolainen pitsien keräilijä Maija Aatelo arvostaa vanhojen töiden kauneutta ja sitä työtä, jonka entisaikojen naiset ovat kärsivällisesti tehneet. Hän on kuitenkin huomannut pitsinkin muuttuvan nykypäivässä ja uskookin pitsin elävän tänä päivänä vain esiintymällä arjessa.

- Olkoon se sitten vaikka pieni pitsinauha ostoskassissa värjättynä tai valmiiksi mustaksi tehtynä joku goottitytön puvun koriste, niin minusta se on upeata, sanoo Aatelo ja ihailee sitä, miten Tarmo Thorström on rikkonut pitsinnypläykseen liitettyjä raja-aitoja. Nuori, saati sitten mies, ei ole tyypillisin pitsinnyplääjä. Tarmon tekemät työt, mm. nyplätty solmio, ovat herättäneet näkemään pitsiä uusissa yhteyksissä.

Ja jos Tarmoon on luottaminen, pitsiä voi jatkossa tavata yllättävissä paikoissa.

- Koska pitsi käsitetään yleisesti pienenä, hienovaraisena nyhräyksenä, niin minusta olisi hienoa nyplätä paksusta juuttilangasta kuramatto, yllättää Thorström. Silloin pitsi olisi paikassa, jossa se väkisinkin likaantuu ja sen on tarkoituskin likaantua, toisin kuin pitsituotteilla yleensä. Siinä olisi yksi tuoteidea.

Lähteet: YLE Helsinki / Anne Savin