Marjanviljelyyn haetaan uutta puhtia

ProAgria auttaa Länsi-Suomen marjanviljelijöitä kehittämään tilojaan. Seinäjoella on käynnistynyt esiselvityshanke, jolla kartoitetaan pohjalaismaakuntien, Pirkanmaan ja Satakunnan marjatilojen kehittämistarpeet.

marjanviljely
Kellarimäen marjatila sijaitsee Peräseinäjoella.
Pohjalaisia marjatiloja kehitetään lähivuodet.Pasi Takkunen/YLE
Vadelma.
Marjatilat halutaan entistä ammattimaisimmiksi. Kuvaus ja editointi Pasi Takkunen. (1:41)

Marja-asiantuntija Arja Raatikainen uskoo, että alueen marjanviljelijöillä on hyvät mahdollisuudet kehittää toimintaansa entistä ammattimaisemmaksi.

- Meillä on Suomessa menossa parhaillaan useita kehittämishankkeita, joista kertyy hyvää käytännön tietoa. Tämän tiedon ja kokemusten siirto tälle alueelle on tämän esiselvityksen jälkeen käynnistyvän hankkeen yksi tärkeimmistä tehtävistä, kertoo marja-asiantuntija Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanmaasta.

- Marjatilan tuotosta voidaan monasti parantaa jo perusviljelytekniikkaa hiomalla. Myös markkinointi ja viljelijöiden välinen yhteistyö kaipaavat terästystä.

ProAgria aloittaa esiselvityksen lähestymällä marjanviljelijöitä kirjeitse elokuun lopulla. Kirjeessä tiedustellaan marjatilojen kehittämistarpeita.

- Vastaamalla kyselyyn marjaviljelijät luovat suuntaa sille, mitä myöhemmin hankkeessa tullaan tekemään.

Pohjalaismaakunnissa toimii parisensataa marjatilaa. Lähes kaikki tilat ovat sivutoimisia marjatiloja. Marjoja viljellään meillä yhteensä noin neljälläsadalla peltohehtaarilla.

- Sivutoimisten marjatilojen merkitys on suuri paikallismarkkinoille, Arja Raatikainen tähdentää.

Pohjalaiset marjatilat tuottavat etupäässä mansikkaa ja vadelmaa. Alue on myös valtakunnallisesti merkittävää tyrnialuetta.

Arja Raatikaisen mukaan suomalaisen marjantuotannon valtti on se, että suomalaiset arvostavat kotimaista marjaa ja haluavat ostaa ruokapöytään nimenomaan kotimaista marjaa.

Marjatila tuvan kylkiäisinä

Muun muassa vadelman satokausi jäi tänä kesänä kuivuuden vuoksi normaalikesiä lyhyemmäksi. Se ei kuitenkaan suuresti harmita Peräseinäjoella Kellarimäen marjatilaa emännöivää Sari Vainiota. Hän on iloinen siitä, että Raumalta Seinäjoelle muuttanut perhe sai tuvan kylkiäisiksi myös 6 000 - 7 000 pensaan vadelmatilan.

- Kyllä on tykätty ja viihdytty. Kesäisin kun on kiva olla pihalla, vaikka onhan täällä hommaa paljon, Sari Vainio toteaa.

Uusi marja-alan toimija toivoo kehittämishankkeen apua muun muassa silloin, kun eteen tulee vadelmien uusiminen.

- Markkinoille on tullut niin paljon uusia lajikkeita, jotta niistä tarvitsisi paljon tietoa ja muiden kokemuksia.

Sari ja Turo Vainio aikovat laajentaa marjatilaansa.

- Tyrniä ja mustikkaa on jo laitettu vadelman rinnalle, ja niitä tullaan vielä istuttamaan lisää, Sari Vainio suunnittelee.

Lähteet: YLE Pohjanmaa/Päivi Rautanen