Kreikan kokoinen alue aavikoituu joka vuosi - YK vastaiskuun

YK on aloittanut kymmenen vuotta kestävän kampanjan, jonka tarkoituksena on pysäyttää maapalloa uhkaava aavikoiden leviäminen. Aavikoituminen ja maan eroosio ovat kiihtymässä ilmaston lämpenemisen myötä.

luonto
Kiinassa on rakennettu biologisia suoja-alueita aavikoiden leviämisen hidastamiseksi. Kuvan nainen kantaa heinää taustalla näkyvälle, ruudukkomaiselle alueelle.Michael Reynolds / EPA

YK:n kampanjan tarkoituksena on myös vähentää kuivilla seuduilla asuvien ihmisten köyhyyttä, vähentää kuivuuden vaikutuksia ja auttaa ihmisiä toimimaan luonnon kannalta kestävällä tavalla, kertoo YK:n aavikoitumisen vastaisen kampanjan (UNCCD) beniniläinen pääsihteeri Luc Gnacadja.

Tällä hetkellä kolmannes maapallon väestöstä elää alueilla, jotka ovat joko aavikoita tai joilla veden saanti muuten on niukkaa. Heistä 90 prosenttia elää kehitysmaissa.

Nämä alueet kattavat 40 prosenttia maapallon mantereista, niillä tuotetaan kolmannes maapallon viljasadosta ja puolet karjasta.

Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää osaltaan aavikoitumista ja maaperän eroosiota. YK:n arvion mukaan vuonna 2030 jo puolet maapallon väestöstä elää seuduilla, joilla vedensaanti on rajoitettua. Kuivat seudut ja aavikot leviävät tätä nykyä Kreikkaa tai Nepalia vastaavalla maa-alalla vuodessa. Samalla rahallisia tappioita tulee 42 miljardia dollaria.

Aavikoitumisen estäminen edellyttää maapallonlaajuisia toimia, toteaa YK.

Vaikka tehtävä näyttää toivottomalta, aavikoitumisen estämisessä ja entisten aavikoiden metsittämisessä on eräillä alueilla saavutettu hämmästyttäviä tuloksia.

Esimerkiksi Lojavuorilla Ecuadorin eteläosassa, missä 80 prosentti maasta on eroosion syömää, aavikoituminen pysäytettiin istuttamalla kaktuksia. Köyhtyneeseen maaperään saatiin ravinteita suojelemalla maasiiroja, harvinaistuneita hyönteisiä.

Myös Keniassa on saatu aavikoitumiskehitys pysähtymään muuttamalla sadevesien hyödyntämistapaa ja maataloustekniikoita.

Lähteet: AFP, YLE Uutiset