Itämeren suojelurahat leikattiin pois budjetista

Itämeren suojelu on kokemassa kolauksen, kun valtiovarainministeriö on leikannut ympäristöministeriöltä erityismäärärahan suojelutoimilta. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) mielestä on "ihan yhdentekevää, mistä raha otetaan". Ympäristöministeri Paula Lehtomäki sanoo, että lisämäärärahojen löytäminen on mahdotonta.

Kotimaa
Sinilevää sorsien uimavedessä Helsingin edustalla.
Seppo Knuuttila

Sinivihreän hallituksen ohjelmassa Itämeren suojelu on linjattu ympäristöasioiden painopisteeksi. Viimeksi helmikuisessa Baltic Sea Summit -kokouksessa hallitus lupasi, että valtio satsaa enemmän Itämeren ja myös Saaristomeren hoitoon. Ensi vuoden talousarvioesitys loistaa kuitenkin näiden lupausten osalta tyhjyyttä.

- Tällä hetkellä ne eivät sisälly budjettiesitykseen, koska en ole ottanut huomioon yhtään harkinnanvaraisia menolisäyksiä. Budjetissa on ainoastaan mukana menot, joista on kehysriihen yhteydessä tehty päätös, sanoo valtiovarainministeri Jyrki Katainen.

- Minulle on ihan yhdentekevää, mistä ne otetaan. Jostakin pitää leikata, jos johonkin meinataan antaa lisää. Ministereiden täyty kerätä roposet omilta hallinnonaloiltaan, jos halutaan yhdessä saada jotakin uutta aikaiseksi.

Teho-hanke jää laimeaksi

Kysymyksessä on ympäristöministeriön ensi vuoden budjettiesitykseensä kirjaama kolmen miljoonan euron könttäsumma Itämeren suojeluun. Summa oli tarkoitus käyttää muun muassa Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelua kehittävään Teho-hankkeeseen.

Valtionvarainministeriön ehdotukseen määräraha ei kuitenkaan mahtunut. Ympäristöministeriön omasta laarista rahoja ei löydy.

- Näiden lisämäärärahojen löytäminen meidän ministeriön sisältä on erittäin vaikeaa, sanoisin mahdotonta, summaa ympäristöministeri Paula Lehtomäki.

Maatalouden ympäristötuet eivät riitä

Suomessa maksetaan vuosittain 300 miljoonaa euroa maatalouden ympäristötukia. Nyt kiistan alla olevalla kolmen miljoonan euron määrärahalla voitaisiin tutkia maatalouden aiheuttamia ympäristöpäästöjä, kohdentaa isoa pottia paremmin toimiviin ratkaisuihin ja saada parempia tuloksia Itämeren kannalta.

- Lisäresursseilla olisi mahdollista jatkaa Teho-hanketta, jossa on etsitty kaikkein tehokkaimpia maatalouden vesistökuormituksen pienentämisen toimenpiteitä, Lehtomäki sanoo.

WWF on kärmeissään

Ympäristöjärjestön näkökulmasta toiminta ei näytä loogiselta.

- Kansainvälisesti tämä antaa aivan naurettavan signaalin. Juuri keväällä presidenttimme kutsui kaikki itämeren alueen päämiehet kokoontumaan Helsinkiin, ja samassa kokouksessa pääministeri sitoutui siihen, että Suomi nimenomaan sitoutuu Saaristomeren suojelemiseen, sanoo pääsihteeri Liisa Rohweder Maailman luonnonsäätiö WWF:stä.

- Samaan aikaan ympäristöminiseriö on hakenut rahaa ja on sen takana niin tuntuu hassulta, että Suomi vetäytyy tästä, Vielä tässä kuussa käytävän budjettiriihen jälkeen nähdään miten Itämeren suojelurahoille lopulta kävi.

Lähteet: YLE Uutiset / Jenni Frilander