Makasiinien rauniot halutaan kunnostaa kulttuurikäyttöön

Joukko arkkitehtejä, taiteilijoita ja kaupunkiaktiiveja puuhaa Töölönlahden makasiinien säästyneeseen osaan kulttuuritukikohtaa työnimellä Makasiinit Redux.

Töölönlahti, Helsinki
Arkkitehdin havainnekuva makasiineille suunnitellusta Public House -kulttuuritukikohdasta.Péter Paalanen / Makasiinit Redux

Makasiinit Redux -suunnitelmaan kuuluu ravintola, galleria ja tilaa erilaisille tapahtumille. Verkoston peliaika kulttuurikeskus-suunnitelmansa lobbaamiselle on kuitenkin rajallinen. Se, mitä vuodet, tulipalot ja mönkään menneet purkutyöt ovat makasiineista säästäneet, on nyt kaupungin puskutraktoreiden tähtäimessä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa Musiikkitalon ympärille tilapäisen puiston ja kaavailee 23-metrisen makasiinimuurin purkamista puiston tieltä.

Makasiinit Redux -hankkeen puuhamiehen, Antti Kirjalaisen mielestä rakennusta ei kuitenkaan pitäisi enää enempää rusikoida, ennen kuin kulttuuritukikohta-suunnitelmaa on harkittu tosissaan. Hän uskoo, että Töölönlahdella on tilaa sekä kulttuurimonumenteille, puistolle että makasiinipaviljongille.

– Jos tämä meidän puistopaviljonki otetaan pois, niin tämän puiston toiminta ei ole sitä mitä se voisi olla. Makasiinien kulttuurikeskittymä voisi palvella näitä ympäröiviä kansallisia monumentteja, se olisi historiallinen muistuma ja toisi kaivattua inhimillistä mittakaavaa. Tämän siivoaminen pois osoittaisi aika erikoista suhtautumista vanhempaan rakennuskantaan, jota meillä Suomessa ei yhtään liikaa ole, Kirjalainen summaa.

Keinoja on, jos tahtoa on

Kirjalaisen vetämä Sylvian-verkosto suunnitteli alunperin tapahtumapaikan, gallerian ja ravintolan yhdistävää Public house -kulttuuritukikohtaansa täysin riippumatta makasiineista. Kun vanhemman polven Töölönlahti-aktiivit ehdottivat sijainniksi makasiineja, piti Kirjalaisen ensin vähän nikotella.

– Kun tietää, millaisia poliittisia intohimoja tähän paikkaan liittyy, miten monta eri toimijaa tässä on ja minkälainen historia, niin ajattelin, etten tarvitse elämääni sellaista sotkua. Mutta mitä enemmän tätä on selvitellyt nyt viime kuukausina, sitä kiinnostavampaa tämä on. Makasiinit sopisivat meidän konseptiin erinomaisesti ja meidän konsepti taas sopisi erinomaisesti juuri tähän paikkaan.

Kaupunki on hillinnyt makasiinien kulttuurikäyttö-suunnitelmia muun muassa vedoten tiilien myrkyllisyyteen ja hankaliin teknisiin ratkaisuihin. Antti Kirjalainen uskoo, että keinot löytyvät, jos tahtoa löytyy.

– Kaupunki on itse teettänyt tästä suunnitelman ennen tulipaloa ja sen jälkeenkin tätä on suunniteltu, eli rakenteelliset ja tekniset ongelmat on jo kertaalleen ratkottu. Ja on hyvä muistaa, että aikanaan esimerkiksi Tennispalatsi oli kauheassa kunnossa, eikä monelle tullut mieleenkään, mitä siitä voisi saada.

Kunnostamiseen tarvittava rahoituskin on jo suunnilleen kasassa. Kirjalaisen arvion mukaan rakentaminen maksaisi kolmisen miljoonaa euroa, joka löytyy yksityisten rahoittajien pussista.

Kaupunki toppuuttelee visioita

Töölönlahden suunnittelu on vielä osin levällään keskustakirjaston ja mahdollisen maanalaisen kaavan suhteen. Siksi kaupungin johdossa suhtaudutaan makasiinisuunnitelmaan varauksellisesti. Myös kesälaitumilta tavoitettu apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri jarruttelee intoa, vaikka on valmis tuumimaan asiaa.

– Täytyy nyt katsoa, miten se siihen kokonaisuuteen asettuu. Vaikka muuri on säästettävä muodossa tai toisessa, se on nyt vielä ehkä rohkeaa ruveta miettimään, että mitä siihen muuriin pystyisi yhdistämään. Toisaalta kannattaa tarkkaan miettiä, kun tehdään vuosisataista ratkaisua, että ei nyt aivan hätiköiden sitä tehdä.

Kirjalainen uskoo, että kaikki on mahdollista, kunhan vastakkainasettelu lopetetaan ja virkamiesvetoista suunnittelua avataan laajemmalle keskustelulle.

– Tapa, jolla aluetta on sata vuotta suunniteltu, ei ole kauhean kaksinen esimerkki valtionhallinnon ja kunnallishallinnon ja kansalaismielipiteiden yhteistyöstä. Mielestäni tällä kertaa voisi yrittää jotain uutta strategiaa.

Lähteet: YLE Helsinki / Sanna Cortés