1. yle.fi
  2. Uutiset

Lastenpsykiatrian dosentti: Aikuiset vastuuta kantamaan

Lapset kaatavat hautakiviä, nuoret hulinoivat kylän rauhan pilalle, alaikäiset ajavat autolla kolarin ja jättävät loukkaantuneen kaverinsa tienposkeen. Tällaisia tempauksia kymenlaaksolaisnuorilla on ollut tänä kesänä. Lastenpsykiatrian dosentti Kaija Puura näkee erillisten tekojen taustalla yhteisiä syitä.

nuoret
Nuoret, lapset istuvat puun alla.
Mika Kanerva

Kasvatustieteen dosentti Kaija Puura ei hätkähdä esimerkkejä. Aloitamme hautakivien kaatelusta, jota harrastivat 9-11 –vuotiaat lapset.

- Tämänikäisten tekemänä se kuulostaa lähinnä ymmärtämättömyydeltä - porukassa tyhmyys tiivistyy. Se on varmaan heistä ollut vaikuttava temppu. Se, että he ovat olleet katuvaisia, osoittaa että he ovat jälkikäteen ymmärtäneet tehneensä jotakin, joka loukkaa yhteisön käsitystä siitä mikä on sopivaa.

Puura arvelee hautakivien kaatajien olevan lapsia vilkkaimmasta päästä, niitä joille pälähtää päähän yhtä ja toista. Nämä Vaahteramäen Eemelit tarvitsevat erityisesti vanhemmiltaan tapakasvatusta.

- Kotikasvatuksella voi vuosien varrella opettaa pikku hiljaa, mikä on sopivaa. Hautausmaalla käyttäytymistä opitaan hautausmaalla, kun käydään siellä vanhempien kanssa hoitamassa omaisten hautoja. Siellä lapsi näkee, ettei hautausmailla riekuta eikä juuri nauretakaan. Lapsen kuuluu saada mallia erilaisissa ympäristöissä käyttäytymisestä aikuisten kanssa arjessa.

Pilkanmaan nuoret tarvitsevat aikuisen ohjausta

Kouvolan Pilkanmaassa nuorisojoukko on häiriköinyt ja tehnyt vahinkoa pitkään ja saanut jopa kirjaston kiinni virkailijan kyllästyttyä. Ei enää pelkkiä Vaahteramäen Eemeleitä, Kaija Puura?

- Tämä kuulostaa jo astetta pahemmalta. Näiltä nuorilta on kadoksissa se, että aikuisia pitää totella. Aikuisten on otettava oma vastuunsa siitä, että tämäntyyppiset nuoret oppivat hallitsemaan itsensä. Tässä on joukko, joka ei riittävästi saa ohjausta aikuisilta eikä ymmärrä, että näistä asioista joutuu vastuuseen.

Dosentti Kaija Puuran mielestä Pilkanmaan nuorisojoukon tekemisiin tarvitaan laajempi aikuisten joukko apuun.

- Tässä tarvitaan erityisesti lasten vanhempia ja myös viranomaisia. Näiden pitää tehdä nuorille selväksi, että tämmöinen käyttäytyminen ei ole sallittua eikä hyväksyttävää. Voisikohan koulun vanhempainyhdistyksestä olla mukana edustaja, joka tietäisi, mitä näiltä nuorilta puuttuu?

Nuoren ympäristössä voi olla epäkohtia, joiden takia nuoret eivät mielestään voi käyttäytyä kunnolla, uskoo Puura.

- Luther aikoinaan sanoi, että joutilaisuus on kaiken pahan alku ja juuri. Siinä on pieni totuuden siemen. Länsimaiset nuoret valittavat tällä hetkellä eniten siitä, että heiltä puuttuu luonteva yhteinen tekeminen aikuisten kanssa. Ajatus nuorisotiloista perustuu juuri tähän: nuoret haluaisivat valvotun paikan, jossa voisivat pelata ja olla keskenään, mutta paikalla olisi aikuisia, joille voisi kertoa kuinka tylsä äiti oli tänään ja isä ei ymmärrä mitään.

Puuran mielestä näillä nuorilla on tietenkin toivoa. Heillä vain pitää olla lujat ja lempeät vanhemmat, jotka tarjoavat heille jotakin muuta hölmöilyn tilalle.

- Eivät nämä nuoret tai heidän vanhempansa ole pahoja, vaan he ja heidän vanhempansa tarvisevat apua sen ymmärtämiseen, mitä voi tehdä ja mitä ei.

Mokaa ja juokse – kolarinuoret paniikissa

Mitä liikkuu alaikäisten päässä, kun he ottavat auton, ajavat ojaan, jättävät loukkaantuneen tytön penkalle ja karauttavat pakoon, tosin soittavat myöhemmin ambulanssin etsimään tyttöä – turhaan? Dosentti Kaija Puura sanoo, että kysymys on paniikkireaktiosta:

- Aikuiset tekevät toisinaan samalla tavalla: hit and run. Nuoret tiesivät tehneensä rikoksen ottaessaan luvatta auton käyttöönsä. Se saattoi olla heidän mielestään jännittävää, mutta he eivät ajatelleet joutuvansa siitä kiinni. Kolarin jälkeen he tajusivat olevansa nalkissa. Tytön hylkääminen oli samanlainen epätoivoinen teko, kyvyttömyttäs ottaa vastuuta teostaan. Ambulanssin paikalle kutsuminen oli yritys hyvittää teko.

Lastenpsykiatri Kaija Puura ei pidä näitäkään nuoria menetettyinä tapauksina.

- En ajattele, että he olisivat hirvittävän julmia tai tahallaan pahoja. Jälleen kerran kyseessä on tyhmyys ja paniikkireaktio. Tässäkin jo auton ottaminen viestittää, että jonkun täytyy heidän tekoihinsa puuttua, jotta he saavat itsensä jälleen hallintaan.

Kasvattajan katsottava tosiasioita silmiin

Vastuu lasten ja nuorten tekemisistä on dosentti Puuran mielestä pitkälle kasvattajilla.

- Ensinnäkin kasvattajien kannattaa miettiä, hyväksyvätkö he lastensa tekemiset. Jos vastaus on ei, niin heidän kannattaa ottaa vastaan apua. Ammattiapua saa sekä terveys- että sosiaalipuolelta. Poliisin nuorille pitämä puhuttelukin saa usein nuoret ymmärtämään, mitä ovat tehneet ja mitä siitä voi seurata.-

Puura rohkaisee hakemaan apua, yksin ei kannata jäädä kipeiden asioiden kanssa.

- Viranomaiset haluavat auttaa. Siitä on pitkällä tähtäyksellä hyötyä kaikille, kun ns. lavealle tielle lähtenyt nuori saadaan ohjatuksi aituukseen, jonka sisällä yhteiskunnassa pitää pysyä.

Erillistapausten taustalla voi olla yhteinen syy

Hautakiviä, heitteille jättämistä, pikkurötöksiä – onko näkyvissä yleisempikin trendi vai sattumalta samoihin aikoihin tapahtuneita nuorten tekosia? Kaija Puura näkee erillisten tekojen taustalla yhteisiä syitä:

- Sillä lailla kyseessä on trendi, että vanhempien ja aikuisten läsnäolo lasten elämässä on jatkuvasti vähentynyt. Osittain se on vähentynyt myös lisääntyneen sosiaalisen median käytön kautta. Sekin on tutkimuksin osoitettu, että väkivallan näkeminen tekee levottomammaksi ja raaemmaksi. Väkivallalta pitää pyrkiä lasta suojaamaan.

Vauvatutkimukset ja pikkulapsitutkimukset osoittavat, että moraali opitaan aikuisen läheisyydestä:

- Ensin syntyy kiintymys, minkä kautta lapsi haluaa oppia moraalikäsitykset. Vanhempien tehtävä on säädellä lapsen tekemisiä, ettei tämä tee itselleen tai muille vaarallisia asioita. Lapsi tarvitsee ihan muuta lujuutta kuin risua tai nurkkaan pistämistä tai satuttamista, Kaija Puura kertoo ja ehdottaa vielä yhtä selkeää arjen konstia kasvatukseen:

- Päivittäiset rutiinit opettavat lapselle turvallisuutta ja sitä, että asioita voi myös ennakoida tässä kaoottisessa maailmassa. Hyvät vanhemmat, syökää kerran päivässä yhdessä lasten kanssa, koska ruokapöytä on oivallinen paikka puhua tavoista ja siitä mitä kellekin kuuluu ja opettaa lapsille, miten toivotte heidän käyttäytyvän.

Lähteet: Yle Kymenlaakso / Eijaleena Martikainen

Lue seuraavaksi