Itämetrosuunnitelmat saavat kylmää kyytiä

Liikenneministeri ja luontoihmiset arvostelevat Helsingin, Vantaan ja Sipoon Itämetrosuunnitelmia. Epäilyksiä herättävät metrolinjan rakentamisaikataulu, rahoitus sekä asuntorakentamistavoitteet.

Kotimaa
Mellunmäestä lähtevällä metrolinjalla on kuusi uutta asemaa.YLE

Helsingin Sanomat toi kuntien suunnitelmat tänään näyttävästi esille. Metrolinja on ollut jo pitkään yksi itäsuunnan liikennevaihtoehdoista pikaraitiotien ja junaradan rinnalla. Nyt Helsingin, Vantaan ja Sipoon pitkällä olevat metrosuunnitelmat tulivat monelle yllätyksenä.

Kunnat aikovat suunnitella radan alueelle yhteisen yleiskaavan. Toistaiseksi kaavan tekeminen on kiinni siitä, hyväksyvätkö kuntien valtuuston nykyisen suunnitelman

Tarkoituksena on rakentaa uusi metrolinja Mellunmäestä Sipoon Maijvikiin asti. Noin 10 kilometrin matkalla olisi yhteensä kuusi asemaa. Vantaan puolelle niistä on kaksi, Länsisalmen asema sekä toinen toistaiseksi nimetön asema. Helsingillä asemat olisivat Salmenkalliossa, Gumbölessä sekä Östersundomissa. Metron pääteaseman lähellä Sipoon Maijvikissa asuva Samuli Siren kuuli asiasta tänä aamuna ensimmäistä kertaa.

– Me on täällä totuttu luonnonrauhassa asumiseen. Tietysti se on negatiivista jos tulee väkeä lisää. Toisaalta siinä saa paljon uusia ystäviä ja naapureita, Siren tuumailee.

Valtio halutaan maksajaksi

Kokonaisuudessaan metron arvioidaan maksavan 400 miljoonaa euroa. Metrolinja on lähes Länsimetron mittainen, silti kustannusten uskotaan olevan vain puolet Länsimetron hinnasta. Kunnat vaativat valtiota osallistumaan maksu-urakkaan 30 prosentin osuudella.

Liikenneministeri keskustan Anu Vehviläinen muistuttaa, että seuraavien vuosien budjettiraamit ovat valtion puolella erittäin tiukat.

– Mietin että millähän rahoituksella se sitten tehdään. Ei se voi olla automatiikka, että se pelkillä kaupunkien päätöksillä menee eteenpäin, varsinkin jos ajatellaan että siinä olisi valtion rahaa mukana, Vehviläinen sanoo.

Vaikka päätöksiä rahoituksesta tehdään vasta seuraavalla hallituskaudella, on ministerillä vahva näkemys, ettei se tule olemaan helppoa.

– Varmasti silloin ei ruveta velkarahalla tekemään uusia päätöksiä hankkeiden rahoitukseen osallistumisesta, Vehviläinen täsmentää.

Aikataulu liian tiukka?

Kuntien optimistisen suunnitelman mukaan metrolinjan rakentaminen alkaisi jo vuonna 2015. Oranssi ystävä halkoisi maisemia jo vuonna 2020. Liikenneministeri sekä Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pelkäävät, että aikataulu on liian kunnianhimoinen.

- Kyllä nyt tuntuu, että ajetaan käärmettä pyssyyn ja voimalla. Kannattaisi ottaa järki käteen ja lakikirja käteen, että mitä siellä maankäyttö- ja rakennuslaissa sanotaan. Ensin tehdään selvitykset ja sitten katsotaan kuinka mennään eteenpäin, pamauttaa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin toiminnanjohtaja Ursula Immonen.

Omituisen kuntien suunnitelmasta tekee se, että asuinalueita ryhdyttäisiin rakentamaan vasta metron valmistuttua. Suunniteltujen 50 - 100 000 asukkaan tuominen alueelle kestää kuitenkin jopa 20 vuotta. Metro ajelisi vuosia pelto- ja metsämaisemassa tyhjin vaunuin.

Suunnitelma rymistelee Natura-maisemissa

Erityisesti ympäristönsuojelupiiri kummastelee kuntien toimintatapaa. Nyt Natura-alueiden ja Sipoonkorven lähimaastoihin on suunniteltu yksi metrolin. Vaihtoehtoja tarvittaisiin lisää ja myös useampia metrolinjauksia. Piiri vaatii, että suunnitelmista tehdään ympäristövaikutusten arviointi, jossa vertailtaisiin metroa, pikaraitiotietä, junaa ja bussia.

Piirin mielestä metron jatkaminen Sipoon Majvikin katkaisi muun muassa Sipoonkorven luontoyhteydet mereltä erämaahan. Nykyinen reitti koukkaa myös liian läheltä Natura-alueita. Ympäristönsuojelupiirin mukaan ennen kaavoitusta pitäisi selvittää, kuinka paljon Länsi-Sipooseen voidaan ylipäänsä rakentaa.

Lähteet: YLE Helsinki/ Anna Eksymä