Suomalainen ironia on yhä hukassa

Ironia on Suomessa edelleenkin harvinainen ja vaikea taitolaji. Asiaohjelmissa ja uutisissa ironiaa ei hyödynnetä juuri ollenkaan, mutta kotimaisessa viihteessä tätä huumorin haastavaa alalajia alkaa olla jo enemmän.

kulttuuri
Kohtaus Presidentin kanslia -tv-sarjassa. Autonkuljettaja Illu Airisto (Aku Hirviniemi), adjutantti Jari Muurinen (Jussi Vatanen) ja  lehdistöpäällikkö Eeva Nevalainen (Mari Turunen) syövät pullaa. Pöydällä kotikaljapulloja.
Ironia on Suomessa edelleenkin harvinainen ja vaikea taitolaji. Asiaohjelmissa ja uutisissa ironiaa ei hyödynnetä juuri ollenkaan, mutta kotimaisessa viihteessä sitä alkaa olla jo enemmän.

Ironialla tarkoitetaan lyhykäisesti sitä, että kun sanotaan jotakin, tarkoitetaankin ihan muuta. Etenkin brittimediassa ironiset heitot ja sanaleikit ovat suorastaan taidemuoto.

Suomalaiseen kulttuuriin, etenkään joukkoviestimiin ironia ei oikein ole rantautunut. Sitä varotaan, sanoo Ilta-Sanomien päätoimittaja Reijo Ruokanen.

- Ei kannata tehdä, koska lööpit kertovat uutisista. Uutisten kanssa ei oikein voi ironisoida tai muuten lukijat hämmentyvät, Ruokanen selittää.

Väärin ajoitettu ja mitoitettu ironia voikin saada Suomessa fataalit mittasuhteet. Esimerkiksi taannoin Kaari Utrion mustaksi huumoriksi tarkoittama lausahdus vanhusten itsemurhapillereistä ymmärrettiin tunneköyhän ja julman kirjailijan pöyristyttäväksi manifestiksi.

Suoraviivaiset vitsit väistyvät

Viihteestäkin ironia uupui Suomessa kauan. W-tyyli-ohjelma ryhtyi aukomaan uusia uria Suomi-vitsistölle, ja voisi sanoa, että suoraviivaisuuden aika kotimaisessa huumorissa on ohi.

Koomikko Jaakko Saariluoman mukaan ironia on viimein rantautunut maailmalta.

- Netti ja muu media tuo koko ajan kaikenlaista. Nuoremmat vaativat enemmän ja enemmän huumorilta, ja siinä tulevat sitten ironia, sarkasmi, satiiri ja epäsuora huumori olemaan kovempaa valuuttaa.

Lähteet: YLE Uutiset