1. yle.fi
  2. Uutiset

Kalat vaelsivat Baltiajärven kautta Suomeen

Jääkauden jälkeisen maan kohoamisen myötä kalat jäivät jääkauden louhimiin ja veden täyttämiin kuoppiin loukkoon. Näin meillä tänä päivänäkin on järvissä kaloja.

kalat
Kala verkossa.
Pentti Palmu / Yle

Baltiajärvi oli vain tietty vaihe ja se typistyi Itämereksi ajan kuluessa, kun maa kohosi.

- Silloin, kun mannerjää rupesi vetäytymään, muodostui nykyisen Itämeren altaan paikalle Baltiajärvi, joka ulottui aika kauas sisämaahan. Sitä pitkin tänne tuli kylmän veden lajeja ja lämpimän veden lajeja. Maa kohosi ja pikkuhiljaa järvet alkoivat eriytyä Baltianjärvestä ja näin kalat jäivät ikään kuin vangeiksi, valottaa suomalaisten kalojen saagaa Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen.

- Osittain kalat ovat tulleet myöhemmin jokia pitkin vaeltamalla. Niin ei toki jokaista järveä pysty tavoittamaan.

Ennen vanhaan Suomessa ui Sampi

Osa kaloista on jo ehtinyt Suomen kartalta häviämään.

- Sisävesien kaloista on hankalampi sanoa kuin merikaloista, mutta tiedetään, että 1800-luvulla Suomesta hävisi monni. Myös sampi on meidän vesistämme kadonnut aikojen saatossa, Lehtonen kertoo.

Uusiakin kalalajeja tulee

Ihminen vaikuttaa luontoon nykyään aivan eri tavalla kuin ennen muinoin. Uusia kalalajeja tulee meidän myötävaikutuksellamme.

- Hopearuutana on vaeltanut aivan viime vuosina Suomeen. Mutta sen on ensiksi ihminen tuonut Baltian maihin, josta se on omin avuin tänne uinut, toteaa Lehtonen.

- Viimeisin tulokas on 2005 löydetty mustakitatokko, joka on merikala, mutta pystyy elämään myös järvissä ja joissa. Kyllä näitä tulee ja nyt kun ilmasto lämpenee, niin monniakin odotellaan takaisin.

Lähteet: YLE Satakunta

Lue seuraavaksi