Valmistalojen homekohu ihmetyttää alapohjien asiantuntijoita

Ryömintätiloista Suomessa ensimmäisenä tohtoriksi väitellyt tutkija Jarek Kurnitski ihmettelee valmistalojen homeesta syntynyttä kohua. Hänen mukaansa VTT:n messutalojen alapohjissa havaitsemat ongelmat on hoidettu oikein ja korjattu.

Kuva: YLE

Kurnitski kertoi näkemyksistään tiedotusvälineille valmistalokohun keskiöön joutuneen talovalmistajan Finndomon järjestämässä tiedotustilaisuudessa Helsingissä. Koneellinen kuivaus on Kurnitskin mielestä tehokkain tapa estää homekasvuston syntymistä alapohjassa.

- Kohu on ollut hyvin suurta. Ihmettelen juuri sen takia, koska kyseessä on tapaus, joka on hoidettu ihan mallikkaalla tavalla, Kurnitski sanoi YLE Uutisille.

Tohtori huomauttaa, että Hämeenlinnan messutaloissa ilmenneet homeongelmat havaittiin ajoissa, eikä kosteusongelma päässyt kehittymään pahaksi. Ongelmat korjattiin jo VTT:n tutkimuksen aikana.

"Koneellinen kuivaus tehokkain"

Kurnitskin mukaan koneellinen alapohjan kosteudenhallinta on luotettavampi tapa varmistaa, ettei ryömintätiloihin synny homekasvustoa kuin perinteinen tuuletus ulkoa tulevalla ilmalla. Kosteutta voidaan hoitaa koneellisesti joko kuivauskoneella tai koneellisella tuuletuksella ja ryömintätilan lämmityksellä.

- Ulkoilmatuuletuksessa on tutkitusti osoitettu, että homekasvun kehittymisen riski on olemassa. Jos kesä on kostea, kuten tämä kesä, on erittäin todennäköistä, että jonkinnäköistä homekasvustoa kehittyy, vaikka rakenne on rakentamismääräysten mukainen, Kurnitski sanoo.

Kurnitski ihmettelee toisten asiantuntijoiden julkisuudessa esittämiä tulkintoja, joiden mukaan alapohjan kuivauslaitteet olisivat olleet rakennusmääräyksien vastaisia.

Suomessa Kurnitskin lisäksi ryömintätilojen kosteudenhallinasta on väitellyt VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, joka oli tekemässä VTT:n tutkimusta Hämeenlinnan messutaloissa Finndomon toimeksiannosta.

Koneista huolehtiminen tärkeää

Miimu Airaksinen allekirjoittaa Kurnitskin näkemykset kohun mittasuhteista ja alapohjan koneellisesta kosteudenhallinnasta. Hänkään ei näe erityistä riskiä siinä, että kosteudenhallinta on koneiden varassa. Koneiden toimivuus on vain tarkistettava riittävän usein.

- Mielestäni siellä on hyvä käydä pari kertaa vuodessa tarkistamassa. Ja tietysti pitää varmistaa, että laite on koko ajan toiminnassa.

Kohun hyvänä puolena voi pitää sitä, että kuluttajat ehkä jatkossa huolehtivat, että laitteet ja niiden hälytysjärjestelmät ovat kunnossa.

- Uskoisin, että tämän tapauksen jälkeen kaikki osaavat näihin reagoida oikealla tavalla, Jarek Kurnitski sanoo.