Yksityiskoulut lisääntyvät Ruotsissa

Ruotsissa yksityiskoulut lisääntyvät reipasta tahtia. Ruotsissa on jo toistatuhatta yksityistä lukiota ja yläastetta. Syyskuun valtiopäivävaalien alla kouluyritysten voitot ovat alkaneet kiinnostaa myös poliitikkoja vaikka harva kyseenalaistaa vapaakoulun nimellä kulkevan järjestelyn.

Ulkomaat
Oppilaita yksityiskoulussa Ruotsissa
Lähes puolet kaikista ruotsalaisista lukioista on jo yksityisomistuksessa.

Tukholmalaisen Enskeden lähiön yläaste löytyy entisestä konttorirakennuksesta. Täällä käy koulua 500 lasta. Koulua pyörittää kymmenen tuhannen oppilaan Kunskapsskolan osakeyhtiö, jonka liikevaihto lähentelee jo sataa miljoonaa euroa.

Ruotsissa yksityiskoulut olivat alussa ensisijaisesti kokeilukouluja ja uskonnollisten vähemmistöjen opinahjoja, mutta nyt kyse on isoista rahoista. Alan liikevaihto on yli miljardi euroa vuodessa ja tänä vuonnakin on anottu perustamislupaa sadoille yksityisille kouluille. Vajaa kuudesosa kaikista lukioiden ja peruskoulujen oppilaista käy jo yksityistä koulua.

Voitot säästöillä

Yksityinen koulu ei rahasta oppilaitaan vaan saa kunnalta yhtä paljon rahaa oppilasta kohden kuin julkinen koulu. Säästämällä kustannuksista saadaan voittoa ja osa verokruunuista muuttuukin osingoiksi.

Ruotsin syyskuun vaalien kampanjoinnissa on myös keskusteltu kouluista. Opetusministeri Jan Björklund Kansanpuolueesta on ehdottanut, ettei kouluyhtiö saisi maksaa osinkoa jos oppimistulokset jäävät heikoiksi.

Vasemmiston piirissä voitontavoitteluun suhtaudutaan vielä nihkeämmin ja Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Lars Ohly haluaa kieltää voitontavoittelun kokonaan. Kunskapsskolanin perustaja ja pääomistaja Peje Emilsson ei ole huolissaan keskustelusta.

- Eräs johtava demari sanoi minulle kerran, kuule Peje miksei koulujen pyörittämisellä saisi tehdä voittoa, kun niitä rakentavat firmatkin tekevät voittoa. Ehtona on vain laadun ylläpitäminen, Peje Emilsson sanoo Enskeden koulun edustalla.

Emilsson mukaan yhtenä motiivina Kunskapsskolanin perustamiselle oli se, että lapset eivät joutuisi käymään samanlaista koulua kuin hän aikoinaan itse kävi.

Yksityiset koulut säästävät toimimalla ahtaamissa tiloissa kuin kunnalliset koulut, monista yksityiskouluista puuttuvat kirjastot ja jopa voimistelusalit. Merkittävää säästöä saadaan myös siitä, että opettajia on vähemmän, mutta heillä on enemmän opetustunteja. Valmisteluun kuluu ilmeisesti vähemmän aikaa, koska opetus on enemmän kanssakäymistä oppilaiden kanssa kuin suoranaista opettajanpöydän takaa opettamista.

Yksilöllisyyttä ja itsenäistä opiskelua

Kunskapsskolanissakin korostetaan oppilaiden yksilöllistä opiskelua ja suoraa kontaktia opettajan. Luokkahuoneissa pänttäämistä arvostellaan ja yhdistetään herkästi kunnallisiin kouluihin. Martin Norin opettaa tai pikemminkin opastaa oppilaita neljässä eri aineessa; historiassa, maantiedossa ja uskonnossa.

- Minä halusin tulla tänne, koska nämä työskentelytavat miellyttävät minua. Täällä saan työskennellä lähellä oppilaita, yhdessä oppilaiden kanssa, Martin Norin kertoo.

Hän kiertelee ryhmätyöhuoneessa, jossa oppilaat tekevät tehtäviään ja välillä kyselevät opettajalta neuvoa. Kahdeksasluokkalainen Julia Zsiga pitää myös koulustaan.

- Täällä minä päätän kaiken – tai no joo, ainakin melkein. En istuskele luokkahuoneessa, vaan voin keskittyä omiin opintoihini ja voin työskennellä omaan tahtiini, Julia Zsiga sanoo.

Koulutuksen uusi Nokia

Enskeden koulu on pärjännyt oppimistulosten valossa. Kunskapsskolankin on jo vientituote, kahdella Britanniassa käynnistyvällä koululla. Peje Emilsson vertaa tulevaisuudennäkymiä Nokiaan. Nokian menestys liittyy hänen mielestään Pohjoismaiden etulyöntiasemaan telealan vapauttamisessa. Yrittämisen vapaus synnytti suuryrityksen.

- Ruotsi on edelläkävijä sallimalla vapaan kilpailun koulutuksessa. Hoitoala on toinen esimerkki tästä. 20 vuoden kuluttua suurimmat vientiyrityksemme löytyvät koulutuksesta sekä hoito- ja hoiva-alalta, Kunskapsskolanin perustaja ja pääomistaja Peje Emilsson visioi.

Lähteet: YLE Uutiset / Tom Kankkonen, Tukholma