Sairaanhoitajat saavat odottaa reseptinkirjoituslupaa

Sairaanhoitajien reseptinkirjoitusoikeus toteutuu käytännössä vasta reilun vuoden kuluttua, vaikka laki asiasta tuli voimaan jo heinäkuun alussa. Viivästys johtuu siitä, että Suomessa ei tällä hetkellä ole yhtään hoitajaa, joka täyttäisi tehtävään tarvittavat vaatimukset.

terveys
Sairaanhoitaja tekee korvatukimusta
Terveydehoitaja Heli Hilli tutkii potilasta Palokan terveyskeskuksessaYLE

Reseptioikeuden saaminen edellyttää laajaa, noin vuoden kestävää lisäkoulutusta, jonka suunnittelu on parhaillaan loppusuoralla. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan ensimmäiset lääkkeenmääräämiseen pätevöityvät sairaanhoitajat valmistuvat vuoden kuluttua.

- Asetusteksti on viimeistelyä vaille valmis ja se annettaneen valtioneuvostolle syyskuussa. Ensimmäiset koulutukset päästään aloittamaan viimeistään vuoden vaihteessa, uskoo hallitusneuvos Päivi Kaartamo sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Koulutusta on valmisteltu Jyväskylän ammattikorkeakoulun johdolla. Siitä on tulossa 45 opintopisteen arvoinen, mikä vastaa noin 9 kuukauden täysipäiväistä opiskelua. Farmakologian, reseptinkirjoitusopin ja kliinisen tutkimisen lisäksi hoitajat tankkaavat lääkehoidon eettistä ja juridista perustaa. Opintoihin sisältyy myös harjoittelu ja päättökoe.

- Koko koulutuksen läpäistäkseen hoitajan täytyy suorittaa valtakunnallisesti yhtenäinen koe, koska tätä koulutusta tullaan nyt järjestämään useammassa ammattikorkeakoulussa, sanoo koulutuspäällikkö Leena Liimatainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Helpotusta terveyskeskusten arkeen

Päivi Kaartamon mukaan pätevöittämiskoulutukseen ei ole osoitettu lisärahaa vaan iso osa kuluista on tulossa työnantajan, eli käytännössä kuntien ja kuntayhtymien, maksettaviksi. Hoitajareseptin uskotaan kuitenkin sujuvoittavan sekä potilaiden että terveyskeskusten arkea.

Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella tilannetta on seurattu, mutta vielä ei ole tehty päätöksiä esimerkiksi siitä, paljonko hoitajia halutaan kouluttaa. Kyseessä tulee olemaan iso lisäkoulutusprojekti. Pelkästään Helsingissä koulutettavia on mahdollisesti satoja.

- Avoterveydenhoidon puolella työskenteleviä terveydenhoitajia ja sairaanhoitajia on liki 200. Todennäköisesti tarve koskisi ensisijaisesti heitä, arvioi johtavana hallintoylihoitajana Helsingin kaupungilla työskentelevä Tuula Kauppinen.

Tampereella vastaanottotoiminnassa työskentelee noin 50 sairaanhoitajaa ja terveydenhoitajaa.

- Koulutukseen lähtijöitä ei voi olla yhtä aikaa monta, koska kaupungilla on sijaiskielto, sanoo hoitotyön päällikkö Marketta Selin Tampereen kaupungilta.

Palokan kuntayhtymän terveyskeskuksessa Jyväskylässä hoitajareseptiä puoltavat sekä lääkärit että hoitajat. Vastaava ylilääkäri Jouni Kaleva uskoo, että entistä pidemmälle viety työnjako tekee terveyskeskustyöstä entistä houkuttelevampaa.

- Lääkäreiltä jää heidän kannaltaan vähäisemmät potilaskontaktit pois, jolloin heille jää aikaa keskittyä vaikeampiin tilanteisiin. Ja hoitajien työmotivaatio kasvaa entisestään vastuun lisääntyessä, Jouni Kaleva summaa hyötyjä.

Lääkkeitä angiinasta silmätulehdukseen

Pitkään kiistelty uudistus on tuomassa terveyskeskuksissa työskenteleville sairaanhoitajille mahdollisuuden määrätä muutamia lääkeitä oman tarvearvion perusteella sekä uusia tiettyjen pitkäaikaissairauksien hoitoon tarvittavien lääkkeiden reseptejä.

Asetusluonnoksen mukaan sairaanhoitajat voivat itsenäisesti määrätä lääkkeitä nielu-, silmä ja virtsatietulehdukseen sekä uusia verenpainetautia, diabetesta ja astmaa sairastavien potilaiden lääkereseptejä.

Lääkäriliitto suhtautuu edelleen uudistukseen epäilevästi ja vastustaa erityisesti hoitajien lupaa määrätä potilaille kokonaan uusia lääkkeitä. Reseptin uusimisen se on valmis tietyin ehdoin hyväksymään.

Lääkäriliiton mielipide tulee käytännössä olemaan keskeinen. Lääkkeenmääräämisoikeuden saadakseen ei riitä, että hoitajalla on vakituinen työpaikka terveyskeskuksessa, pitkä työkokemus ja koulutusta. Tarvitaan myös johtavan lääkärin suostumus.

Lähteet: YLE Uutiset / Heli Mansikka