Nuoret saavat ehkäisyvälineitä epätasa-arvoisesti

Nuorten mahdollisuus saada ehkäisyvälineitä osana koulun seksuaalivalistusta vaihtelee huomattavasti. Osassa kouluja nuoret voivat saada kondomeja ilmaiseksi esimerkiksi terveydenhoitajalta tai terveystiedon tunnilla, mutta monissa kunnissa kondomien jakamiseen ei ole varaa. Väestöliitosta kysytäänkin ilmaisia kondomeja kouluihin viikoittain.

Kotimaa
Henkilö avaa kondomipakkausta
Ludovic Di Orio / Goodshot.com

Koulujen kykyä ja halua jakaa nuorille ilmaisia ehkäisyvälineitä rajoittavat ennen muuta rahanpuute ja ajoittain edelleen myös asenteet. Väestöliiton seksuaalineuvojan, lääkäri Miila Halosen mukaan viime laman leikkaukset näkyvät yhä monessa kunnassa - seksuaalivalistuksen määrä on jäänyt aiempaa pienemmäksi eikä ehkäisyvälineitä ole varaa tarjota nuorille.

Asenteet puolestaan tulevat esiin rahojen priorisoinnissa muualle kuin ehkäisyneuvontaan ja joskus myös koulujen johdon haluttomuutena ottaa ehkäisyvälineitä kouluihin jaettaviksi.

- Kyllä nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa - osa voi saada kouluterveydenhuollon tai kunnan ehkäisyneuvolan kautta kondomeja ja ensimmäisen kolmen kuukauden ehkäisypillerit, toiset taas joutuvat hankkimaan alusta asti kaiken itse. Väestöliitto on jo pitkään ajanut ilmaisia ehkäisyvälineitä kaikille alle 20-vuotiaille, mutta kuntien täytyisi saada lisää rahaa valtiolta ilmaisten ehkäisyvälineiden mahdollistamiseksi. Olen itse nähnyt työssäni Väestöliitossa ja nuorisopoliklinikalla, kuinka kaikilla nuorilla ei todella ole varaa ostaa kondomeita. Tiedän nuoria, jotka maksavat ehkäisyvälineensä keräämällä pulloja, Halonen summaa.

Yleiset säästöt tuntuvat myös ehkäisyssä

Nuorten saamaan ehkäisyneuvontaan on vaikuttanut säästökuuri koko kouluterveydenhuollossa. Yhdelle terveydenhoitajalle voi kasautua liikaa työtä, jolloin seksuaalivalistuksen jakamiseen ei aina jää tarpeeksi aikaa.

Väestöliiton Miila Halonen arvioi, että suurissa kasvukeskuksissa rahaa ennaltaehkäisevään työhön niin seksuaali- kuin muussakin terveydenhuollossa on keskimäärin muita kuntia enemmän.

- Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen ja sen puute näkyvät kyllä. Resurssien niukennukset näkyivät laman jälkeen muun muassa lisääntyneinä teiniraskauksina ja klamydiatartuntojen määrinä, mutta muutama vuosi sitten negatiivinen kehitys saatiin taittumaan. Toivomme, että tähän saataisiin selvät säännökset, kuinka ennaltaehkäisevä seksuaaliterveydenhoito kunnissa tulee järjestää, Halonen sanoo.

Hän huomauttaa, että tällä hetkellä mikään laki ei esimerkiksi velvoita kuntia jakamaan ilmaisia ehkäisyvälineitä edes tutustumistarkoituksessa.

Kondomiautomaatteja ja ilmaisia e-pillereitä

Rahapulasta huolimatta osa kunnista ja kaupungeista on päättänyt lisätä nuorten seksuaaliterveyteen käytettyjä varoja ja keinoja. Esimerkiksi Helsingissä aiotaan ensi vuonna toteuttaa laajennettua kondomien jakelua, jonka käytännön toteutus on kuitenkin vielä avoinna. Kondomeja saatettaisiin jakaa esimerkiksi nuorisotaloilla tai automaatista.

Espoossa on päätetty, että jos nuoren taloudellinen tilanne sitä vaatii, voi kouluterveydenhoitaja antaa nuorelle ilmaiseksi kondomeja myös enemmän kuin yhden, joka yleensä jaetaan seksivalistuksen yhteydessä. Myös ehkäisypillereitä saa ensimmäiselle kolmelle kuukaudelle.

Kuusamossa puolestaan pienet resurssit ovat estäneet kondomien jakelun kouluissa, mutta ehkäisypillereitä sen sijaan voi saada ilmaiseksi, kertoo osastonhoitaja Päivi Kovanen Kuusamon neuvolapalveluista.

- Nuori voi saada ensimmäiset ehkäisypillerit ilmaiseksi yhdeksän kuukauden ajan kouluterveydenhoitajaltaan tai perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajalta. Aloituksen yhteydessä myös selvitetään perusteellisesti, mikä ehkäisy nuorelle sopii parhaiten. Terveydenhoitajat painottavat kuitenkin aina myös kondominkäytön tärkeyttä, jotta sukupuolitaudeilta vältyttäisiin.

- Mielestäni ehkäisyvälinevalmistajatkin voisivat tulla kuntia vastaan ja tarjota oman panoksensa, jotta kunnat voisivat nykyistä paremmin tarjota ehkäisyvälineitä nuorille. Monesta nuoresta voi tuntua hankalalta pyytää rahaa ehkäisyyn esimerkiksi vanhemmiltaan, Kovanen toteaa.

Tällä hetkellä kunnat voivat saada lääkeyhtiöiltä pieniä eriä esimerkiksi ehkäisypillereitä ns. sisäänheittohinnoilla, mikä tarkoittaa että ensimmäisen kolmen kuukauden pilleriannos maksaa terveyskeskukselle vain vaikkapa euron. Näin osan kunnista on ollut mahdollista tarjota nuorille ensimmäisten kuukausien e-pillerit ilmaiseksi. Sen sijaan esimerkiksi Väestöliitto ei voi rahan puutteen takia tarjota ilmaisia ehkäisyvälineitä kouluille.

"Meille jaettiin vanhentuneita kondomeja"

Helsingin Hietaniemen uimarannalla kysely nuorten keskuudessa osoittaa, että ilmaisten kondomeiden jakelua kannatettaisiin vahvasti. Nuoret toivoisivat, että kunnissa olisi varaa ehkäisyvälineiden jakoon, koska monen nuoren varat eivät niihin riitä. Espoolaisen 16-vuotiaan Erikan koulussa säästettiin ehkäisyvälinekuluissa perin erikoisella tavalla.

- Meille kyllä jaettiin kasiluokalla kondomeja, mutta ne olivat vanhentuneita. Sitten meille vain sanottiin, että katsokaahan tosi huolella aina päivämäärä, Erika muistelee.

Lähteet: YLE Uutiset / Silja Raunio