Suomalaiset tuovat työt kotiin

Suomalaiset kuuluvat Euroopan ahkerimpiin etätyön tekijöihin. Vapaa-ajan ja työn rajojen hälveneminen tekee aikatauluista joustavampia, mutta saattaa myös aiheuttaa ongelmia. Perheterapeutille ilmiö on tuttu.

Kotimaa

Kännykkä, kannettava tietokone ja sähköposti. Näiden kolmen kautta työ tuntuu olevan yhä useamman suomalaisen elämässä läsnä ympäri vuorokauden. Viestintäteknologia on muuttanut etenkin niin sanotun asiantuntijatyön luonnetta.

- Joustavuus ja liikkuvuus ovat lisääntyneet. Tietysti yksi kysymys on, miten se vaikuttaa kiireeseen ja stressiin, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Kaisa Kauppinen.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan viisitoista prosenttia suomalaisista palkansaajista tekee vähintäänkin satunnaisesti ansiotyötään muualla kuin työpaikalla. Luku on eurooppalaisittain suuri. Saman verran etätyötä tehdään esimerkiksi Hollannissa ja Ruotsissa

Etätyö ei kuitenkaan sinänsä tunnu lisänneen suomalaisen työelämän stressaavuutta, koska vuodesta 1997 asti tasaiset kymmenen prosenttia palkansaajista on ilmoittanut kokevansa melko paljon stressiä työelämässä. Sama pätee kiireen kokemiseen. Työterveyslaitoksen barometrin mukaan noin puolet palkansaajista kokee joutuvansa kiirehtimään melko paljon tai paljon työssään. Tämäkin luku on pysynyt vakaana vuodesta 1997 asti.

Tutkija Kaisa Kauppinen muistuttaakin, että mahdollisuuteen viedä töitä kotiin liittyy paljon hyviä puolia.

- On hyvä, että pystyy joustamaan tarvittaessa ja olemaan esimerkiksi lasten käytettävissä. Mutta jos ei pysty ollenkaan vapautumaan työstä ja työ on koko ajan mielessä, se voi ruveta ajan myötä tuntumaan raskaalta.

Läppäri voi aiheuttaa mustasukkaisuutta

Parisuhteelle ja perhe-elämälle jatkuva kännykän tai kannettavan hipelöiminen voi olla myrkkyä. Perheterapeutti Kaarina Vanhasen vastaanotolla useimmiten nainen valittaa, että mies on kotonakin kuin työpaikalla. Ääritapauksissa kannettava tai älypuhelin työsähköposteineen tuodaan parisuhteen kaikkeinpyhimpään, aviovuoteeseen asti.

- Vielä kymmenen vuotta sitten tällaista ilmiötä ei esiintynyt, mutta kyllä se nykyään näkyy parisuhteissa. Ikään kuin ollaan kotona, mutta ajatukset ja tunteet ovat jossain ihan muualla, Vanhanen kuvaa.

Jos parisuhteen yhteinen aika uhrataan kuukaudesta ja vuodesta toiseen työasioille, tulokset voivat olla huonoja.

- Se voi olla hyvin rajatonta, eikä sitä todellakaan tehdä tahallaan. Työssä voi olla jokin deadline tai erityinen projekti, jotka ovat tietenkin ymmärrettäviä, mutta jos tilanne muuttuu jatkuvaksi, hälytyskellojen pitäisi soida. Toinen sietää sitä aikansa, mutta sitten suhde alkaa kärsiä. Asiaa pitäisi pohtia ennen kaikkea itsen kannalta. Miten minä toimin, onko tämä minulle ja meille hyväksi?

Rajat pitää vetää itse

Tutkija Kaisa Kauppinen muistuttaa, että työnantaja ei kävele kenenkään kotiin sulkemaan kannettavaa. Työntekijän pitää itse vetää rajat ja puolustaa vapaa-ajan reviiriään, tarvittaessa puhumalla asiasta työnantajan kanssa. Pitkän päälle se on työnantajankin etu.

- Mitä enemmän on tämmösiä rajoja työelämän ja muun elämän välillä, mitä enemmän ihmiset pitävät erillään työelämän ja perhe-elämän, niin sitä parempaa jälkeä syntyy. Tulevaisuudessa ihmisten pitää yhä enemmän tulla oman ajankäyttönsä hallitsijoiksi; täytyy olla know-how ajankäytön suhteen.

Lähteet: YLE Uutiset / Tuukka Lukinmaa