Äkäiset ampparit ovat keljuja naapureita

Ampiaisia on pörrännyt luonnossa tänä kesänä tavallista enemmän. Kesän loppua kohti ampiaiset muuttuvat ihmisläheisemmiksi, sillä puutarhoista alkaa ruoka loppua ja ampparit hakeutuvat lautasille sekä suolaisen että makean ruoan perässä.

ampiaiset
Ampiaispesä puussa.
Näin komea ampiaispesä roikkui puunoksassa Korpilahden Kiviönniemessä.Tapio Mäkelä

Joidenkin laskelmien mukaan ampiaisia on tänä kesänä ollut jopa yhdeksän kertaa enemmän kuin viime kesänä. Ampiaisten pesiä työkseen hävittävä tuholaistorjuja Jukka-Pekka Issakainen sanoo, että vastaavaa pörinää kuultiin kesällä 2008. Ampiaisinvaasion vuoksi Issakaisella on riittänyt kiirettä.

- Puhelin alkaa soida aamuseitsemältä ja se pirisee iltakuuteen - seitsemään saakka. Paljon tulee kyselyjä siitä, että miten ampiaisista pääsisi eroon kotikonstein, kertoo Issakainen.

Hän ei kuitenkaan suosittele, että ainakaan ison pesän kimppuun lähdettäisiin omin päin ja ilman asiallista suojausta, sillä monet voivat tietämättään olla allergisia ampiaisen pistoille. Jos amppari tuikkaa allergista, voi kyse olla hengenvaarallisesta osumasta.

- Moni on mennyt pesiä poistamaan ja siellä on pistoja tullut ja sairaalakeikkahan siitä voi olla seurauksena. Jos monta pistoa osuu esimerkiksi kaulan alueelle, niin kyllä se on ihan hengellä leikkimistä, varoittaa Issakainen.

Jättipesä yllättää ammattilaisenkin

Ampiaiset kuuluvat kesään siinä missä kärpäsetkin mutta monille ne ovat kauhistus. Ja vaikka ei ampiaisia pelkäisikään, eivät pörriäiset silti ole haluttuja naapureita. Väärään paikkaan rakennettu ampiaispesä kun voi aiheuttaa tuhoisaa jälkeä talojen rakenteissa.

Suurin Jukka-Pekka Issakaisen tielle tänä kesänä osunut pesä oli kooltaan 50x30 senttimetriä. Siinä on jo pesällä kokoa ja näköä.

- Se oli vanhan talon välikaton pohjassa, purun sekaan tehtynä. Kaikkein suurin pesä, jonka olen koskaan nähnyt, tuli vastaan pari vuotta sitten. Kerrostalon kylmäkaapissa oli 50x70 senttiä suuri pesä, muistelee Issakainen.

Keppiä ja karkuun -menetelmä ei toimi

Ison pesän kimppuun ei Issakaisen mukaan kannata lähteä pelkällä tuholaissuhkeella varustautuneena. Hän ei suosittele myöskään perinteistä "sohi kepillä ja juokse lujaa" -menetelmää. Suojapuku, hansikkaat ja pään suojaava verkko ovat pesänhävittäjän vähimmäisvarustus.

- Ammattilainen lähestyy pesää paineruiskulla, jolla pesään ruiskutetaan nestemäistä torjunta-ainetta. Idea on se, että kun aine kuivaa, se jättää silikonirakennepinnan, jonka ampiaiset sitten vievät pesään ja tavallaan itse tuhoavat itsensä, Issakainen kuvailee.

Syksy tekee ampiaiset äkäisiksi

Kesällä ampiaisten ja ihmisten yhteiselo saattaa vielä jotenkuten sujua mutta näin loppukesällä ampparit muuttuvat tavallista kiukkuisemmiksi. Ammattilaisen mukaan ampiaisten äkäisyys ei ole pelkästään ihmisten kuvittelua.

- Kyllä ne vihaisempia ovat, koska yhteisöön on tullut uusi kuningatar, jolle pitää ryhtyä rakentamaan uutta pesää. Työläiset ovat silloin äkäisempiä. Viileinä aamuina ampiaiset ovat kohmeessa ja kun ilma päivällä lämpiää, ne muuttuvat aktiivisemmiksi ja niitä on enemmän liikkeellä. Ja tottakai: mitä suurempi pesä, sitä enemmän sotilaita on kuningatarta suojelemassa, Issakainen kertoo.

Kun äkäisen oloinen amppari alkaa pörrätä pään ympärillä, ovat kiljunta ja pikainen pako monen mielestä paras ratkaisu. Issakainen ei kuitenkaan kannusta huutamiseen ja huiskintaan.

- Ampiainen kokee uhkaavaksi sen, jos ihminen alkaa huitoa. Kyllä rauhallisuus on valttia, itsekin lähestyn pesää aina rauhallisesti ja poistun myös rauhallisesti. Silloin niitä pistoja yleensä tulee, jos aletaan huitoa, muistuttaa Issakainen.

Lähteet: YLE Keski-Suomi