Kesän helteillä ja Pakistanin tulvilla yhteinen selittäjä

Kesän poikkeuksellisille sääilmiöille on löytynyt selitys. Yläilmakehän suihkuvirtauksien tukkeutuminen aiheutti niin Venäjän ja Suomen huippuhelteet kuin Pakistanin rajut rankkasateetkin.

luonto
Nasan Landsat 5 -satelliitin 12. elokuuta 2010 ottama kuva tulvivasta Indus-joesta.
Nasan Landsat 5 -satelliitin 12. elokuuta 2010 ottama kuva tulvivasta Indus-joesta Kashmorin kaupungin kohdalla Keski-Pakistanissa lähellä Intian rajaa.Nasa

Sama ilmiö aiheutti alkukesällä voimakkaan helteen Japanissa ja Amerikan itärannikolla. Ilmiö myös lopetti Länsi-Euroopassa alkukesällä alkaneen hellekauden.

Tiedelehti New Scientist on julkaissut artikkelin, jossa ilmiöiden selitykseksi annetaan yläilmakehän suihkuvirtauksen tukkeutuminen.

Suihkuvirtauksia on ilmakehässä 7 - 12 kilometrin korkeudessa jatkuvasti. Ne syntyvät, kun tropiikin lämmin ilma ja pohjoisesta tuleva kylmä ilma kohtaavat. Maapallon pyörimisliike saa aikaan, että virtaukset puhaltavat lännestä itään ja ne kuljettavat samalla merten kosteutta mantereille. Suihkuvirtauksessa tuulen nopeus on 30 - 150 metriä sekunnissa.

Ilmakehän erittäin pitkäaaltoinen, länteen suuntautuva aaltoliike, ns. Rossbyn aallot saavat suihkuvirtaukset muuttamaan reittiään siten, että virtaukset ovat joskus pohjoisempana, joskus etelämpänä.

Joskus Rossbyn aallot ovat niin voimakkaita, että ne tukkivat suihkuvirtauksen reitin. Näin oletetaan käyneen tänä kesänä.

Seurauksena on, että virtaukset alkavat liikkua pohjois-etelä -suunnassa. Ilmiö on tapahtuessaan usein pitkäkestoinen ja aiheuttaa rajuja sääilmiöitä. Tällä kertaa pysähtynyt ns. sulkukorkeapaine toi Afrikasta kuumaa ja kuivaa ilmaa Venäjälle samalla kun Pakistanin monsuunisateet aikaistuivat ja voimistuivat, kun eteläinen ilmavirtaus toi mukanaan jatkuvasti Arabianmeren kosteutta.

Suomi oli Venäjällä vallinneen sulkukorkeapaineen raja-alueella. Kun korkeapaine pääsi tunkeutumaan lännemmäs, Itä-Suomessa koettiin ennätykselliset helteet.

Rossbyn aaltojen vaikutus purkautuu aikanaan itsestään, jolloin sulkukorkeapainekin hellittää.

Aallot sinänsä ovat tavanomainen ilmiö. Viime talven kylmyys Länsi-Euroopassa ja Amerikan itärannikolla selittynee samalla tavalla. Kun esimerkiksi Kanadassa oli talvella poikkeuksellisen lämmintä, sama virtaus suuntautui Pohjoisnavalle ja päätyi meille viilentyneenä.

Kesällä mitattiin monissa maissa kaikkien aikojen lämpöennätyksiä. Ilmatieteilijät yrittävät nyt selvittää, vaikuttaako ilmaston lämpeneminen tai hiilidioksidin määrän kasvu ilmakehässä edellä mainittuun sulkuefektiin.

Lähteet: YLE Uutiset