Pistämisen näkeminen ei laukaise neulakammoa

Neulakammo eli belonefobia on yleinen ja harmittava vaiva. Neulapelon hoitaminen jää usein kuitenkin vähälle huomiolle. Perusterveillä verikokeita ja rokotuksia tulee kuitenkin vastaan suhteellisen harvoin.

Kotimaa
Henkilö pitelee injektioruiskua
Yle

Psykiatrisessa tautiluokituksessa neulapelko luokitellaan häiriöksi. Suomessa varsinaisesti neulakammoa ei ole tutkittu, joten häiriön yleisyydestä ei ole tietoa. Jotain tuntumaa häiriön laajuudesta antaa tuore eteläkorealaistutkimus, jonka mukaan 1,3 prosenttia lapsista kärsii neulakammosta, josta on heille selvää haittaa.

Viimeaikaiset sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian mahdollista yhteyttä koskeneet uutiset ovat saaneet esimerkiksi YLE Uutisissa aikaan palauteryöpyn. Palautteessa on kritisoitu sitä, että uutisissa on näytetty kuvia lasten rokottamisesta.

Esimerkiksi aikuiset ovat olleet huolissaan siitä, että kuvat lietsovat lapsissa neulakammoa.

- En usko, että lapsi, joka näkee pistämistä hermostuu siitä niin, että asiasta kehittyy hänelle neulapelko, sanoo THL:n ylilääkäri Jaana Suvisaari.

Suvisaari ei myöskään usko siihen, että rokottamisen tai verikokeen ottamisen näkeminen lisäisi neulapelosta kärsivän lapsen pelkoa. Pistämisen näkeminen voi tietenkin tuntua ikävältä, jos pelkää neuloja.

Pistämiseen ja neuloihin liittyvän pelon kanssa voi kuitenkin kaikesta huolimatta elää, sillä se ei välttämättä rajoita muuta elämää samalla lailla kuin pysyvämpi sairaus. Neulakammosta on kuitenkin ylivoimaista haittaa esimerkiksi diabetesta sairastaville tai muille pitkäaikaissairaille lapsille, jotka joutuvat pelkonsa kanssa tekemisiin päivittäin.

Neulakammoa on hoidettu tuloksellisesti altistushoidolla. Siinä häiriöstä kärsivää totutetaan ajatukseen mielikuvien avulla. Ensin hänelle esimerkiksi näytetään kuvaa neulasta, sitten annetaan neula käteen kosketeltavaksi ja siitä siirrytään pistämiseen. Myös rentoutusharjoituksista voi olla apua.

Neulakammon syitä voi olla todellinen esimerkiksi rokotustilanne, johon liittyy pelkoa ja kipua. Pelko ehdollistuu myöhemmin kaikkiin tilanteisiin, missä neuloja, rokotuksia tai pistämistä on. Toiset ihmiset ovat myös alttiimpia ahdistumaan poikkeavissa tilanteissa.

Lähteet: YLE Uutiset