Koe uusi yle.fi

Siirtolapuutarha toteuttaa unelmia

Suomeen syntyy lähivuosina useita uusia siirtolapuutarhoja alueille, jossa siirtolapuutarha-aate on ollut vieras. Pitkään omaa siirtolapuutarhapalstaansa vaalinut kokkolalainen Liisa Torikka ymmärtää kyllä miksi. Kyse on unelmista.

Ryhmäpuutarhat
Kuvassa Liisa Torikka puutarhapöydän ja puutarhan antimien ääressä
YLE / Kalle Niskala

Siirtolapuutarha-aate syntyi Saksassa 1800-luvulla. Suomeen ja Tampereelle palstat rantautuivat 1900-luvun alussa. Alkuperäinen idea oli saada köyhille ihmisille maata, jossa he saattoivat viljellä itselleen ruokaa.

Tämä oli ideana myös Kokkolassa 1946, kun Tullimäen siirtolapuutarha perustettiin. Sotavuosien jälkeen oma puutarhaviljely takasi syötävää. Aluksi palstoilla ei ollut muita rakennuksia kuin työkaluvajoja.

Nyt Kokkolassa siirtolapuutarhoja on kolme, Ykspihlajassa, Rödsössä ja Tullimäellä. Keski-Pohjanmaalla ei muita siirtolapuutarhoja ole. Etelämmäksi niitä on perusteilla Kuortaneelle ja Seinäjoelle. Vaasassa sellainen jo on.

Tullimäen puutarhalla tiedetään, että ihmisiä kiinnostaa siirtolapuutarhaelämä. Jos palsta tulee myyntiin, se menee heti kaupaksi.

Perinteinen puutarha

Tullimäkeläiset tituleeraavat omaa aluettaan perinteiseksi. Siellä muutaman sadan neliön kokoisella tontilla on yleensä parinkymmenen neliön mökki, mutta ei saunaa tai muita rakennuksia. Alueella on yhteinen kerhorakennus saunoineen sekä yhteisiä vessoja. Palstoille saa kesäveden.

Talojen on oltava pelkästään kesäkäyttöön sopivia. Joku on vetänyt tontilleen sähköt, toiset eivät sellaista ylellisyyttä ole itselleen halunneet. Mökkejä on Tullimäellä 85 kappaletta siistissä ruutukaavassa.

Siirtolapuutarhaelämään kuuluu myös yhteisöllisyys. Ohikulkijoiden kanssa jäädään juttusille ja naapurien kanssa tehdään yhteistyötä. Alueen laidalla seisoo yhteinen vaihtolava puutarhajätteille. Yhteissaunakin lämpiää pari kertaa viikossa.

Palstalla voi toteuttaa unelmia

Liisa Torikka on vaalinut siirtolapuutarhapalstaansa Tullimäellä parinkymmenen vuoden ajan. Hänen tontiltaan saa runsaastikin syötävää, mutta palstan idea on paljon muussakin kuin leivän jatkeen viljelemisessä.

- Kun asuu kerrostalossa kaupungissa, niin täällä pääsee luonnon keskelle kesäksi ja miksei talvellakin. Täällä voit työntää sormet multaan ja toteuttaa jotain unelmia.

Aluksi palsta oli nykyistä paljaampi. Nyt omenapuut ja tuuheat pensaat täyttävät tilaa. Kukkia on kaikkialla eri sävyisissä ryhmissä. Keväällä Liisa Torikka hankki tontille kasvihuoneen, jossa kasvaa nyt erilaisia tomaatteja, paprikaa, yrttejä ja chilejä.

Kukat liikkuvat tontilla

Torikan hyvinhoidetulla palstalla kukkapenkit kaareutuvat ja polveilevat, ne on reunustettu kivillä. Siellä täällä on emännän itse esimerkiksi betonista muovaamia eläimiä ja lintualtaita. Kasvikirjo on valtava. Kasvit vaihtavat myös usein paikkaa ja uusia lajikkeita istutetaan joka vuosi. Nyt lempiväri on punainen.

Liisa Torikka asustaa mökkiään kesän aikana kolme kuukautta. Monet kuulemma viihtyvät tonteillaan kauemminkin.

Syksy on puutarhaharrastajalle luopumisen aikaa. Kylmän yön jälkeen mökin takassa pitää jo pitää tulta, että tarkenee. Mutta toisaalta ilojakin löytyy: puutarhaan tulee kaunis ruska ja lyhdyt tekevät hämärän puutarhan tunnelmalliseksi.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa / Heini Holopainen