Rapujen laittomat siirrot halutaan kuriin

Maa- ja metsätalousministeriö on huolissaan täplärapujen luvattomista istutuksista ja haluaisi tiukentaa niistä annettavia rangaistuksia. Täplärapujen siirrot uhkaavat kotimaista jokirapukantaa.

Kotimaa
Rapuja ämpärissä
Yle

Laittomia täplärapuistutuksia paljastuu joka vuosi. Esimerkiksi tänä kesänä poliisille on tehty tutkintapyyntö jokirapualueella Kainuun Lentuassa paljastuneesta istutuksesta. Hämeessäkin luvattomia istutuksia paljastuu ELY-keskuksen mukaan 5-10 vuodessa.

Maa- ja metsätalousministeriössä haluttaisiin tiukentaa luvattomasta toiminnasta annettavia rangaistuksia. Ongelma on se, että istutuksen tekijä saadaan harvoin selville. Kalatalousneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriössä korostaa tiedottamisen merkitystä. Ihmiset pitäisi saada ymmärtämään, että omatoiminen rapujen siirto esimerkiksi mökkivesiin on ehdottomasti kiellettyä.

- Missään tapauksessa ei tule siirtää omin päin täplärapuja omaan mökkijärveen tai muuhun vesistöön. Ei, vaikka kuinka haluaisi tehdä itselleen oman ravustuspaikan. Myöskään jossakin muussa vesistössä kuin pyyntivesistössä ei saa lähteä sumputtamaan itsepyydettyjä rapuja.

Kannat jo riittävän vahvoja

Täplärapuistutusten kulta-aika oli 90-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun. Esimerkiksi Hämeessä istutettiin vuonna 2000 yli 120 000 rapua, kun viime vuonna määrä oli reilut 35 000. Alun perin Pohjois-Amerikasta tuotua täplärapua on istutettu meille 1960-luvulta lähtien. Täpläravun istutuslupia on annettu rapustrategian mukaan ainoastaan Etelä- ja Keski-Suomeen.

Täplärapu kestää rapuruttoa suhteellisen hyvin ja sen istutukset ovat tuoneet ravun takaisin etelän isoihin järviin. Nyt asiantuntijat sanovat, että täplärapujen istutukset voitaisiin lähivuosiksi lopettaa. Kanta on jo nyt riittävän vahva, toteaa raputalousohjelman päällikkö Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

- Täplärapukantoja ei tarvitse enää laajentaa. Niitä on vesialue huomioon ottaen jo niin paljon, että kotimaan kulutus ei varmaankaan kaikkea tämän päivän tuotantoa nielaise, vaan pitää ajatella jo vientiasioita.

Voimavarat pitäisi keskittää nyt kotimaisen jokiravun säilyttämiseen. Mutta myös jokirapuistutusten osalta välivuosien pitäminen voisi Pursiaisen mukaan olla paikallaan.

- Nyt pitäisi rauhassa kehitellä tekniikoita tuottaa puhtaita rapuistukkaita. Nimittäin jokirapujenkin mukana rapuruton siirtymisen vaara on ilmeinen ja silloin istutus on täysin tulokseton. Eli nyt rauhallisuutta ja hyviä ennakkovalmisteluja tähän istutustyöhön.

Tutkijoiden ja kalastusviranomaisten mukaan tärkeintä on se, että itsekseen uusiutuvaa ja kasvavaa täplärapukantaa hyödynnettään tehokkaasti ja taloudellisesti.

Saaliit vielä odotettua pienempiä

Hyvistä saalisennustuksista huolimatta ravustuskauden alku on ollut pettymys. Heikoille rapusaalille ei ole yksiselitteistä syytä. Pitkään jatkunut, normaalia korkeampi veden lämpötila on mitä ilmeisemmin pitänyt ravut piilossa, uskoo Pursiainen.

- Alku lähti yllättäen hitaasti käyntiin siihen nähden, mitä kannat ovat. Mutta nyt tilanne näyttää kyllä paranevan. Kyllä ne ravut siellä on, ja nyt kun säät jäähtyy, kyllä ne esiin tulevat.

Lähteet: YLE Uutiset / Heli Mansikka